Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Tullisilakat (Haapasaari)

Hjalmari Eerola (HE), s. 14.4.1886 Haapasaaressa.

Haastattelu tehty 7.7.1964 Haapasaaressa, haastattelijana Matti Punttila (MP).

Signum: 3477: 1

Aiheena on kaupankäynti. Hjalmari Eerola kertoo tullina maksetuista silakoista ja kaupankäyntikumppaneille tarjotusta viinasta.

Murrenäyte

(MP lukee nauhalla vanhaa vihkosta seprakaupoista.)

MP: Silaktulli satanelekytkaheksan.

HE: No niil maksettii sillä moisiolle kenenkä maalla sitä kaupppaa tehtii. Niin sil maksettii silakois sitten sitä hyvitystä että se siintä niin ku maanvuokraa ja se maksettii maksettii syksyl ja maksettii kevääl se määrätty määrä ja niit sanottii tullisilakoiks niitä silakoi. Ja sit se moisio jälkeenpäin nin se rakensi meitil sitten yhen talon päähän mikä siin oli sen talo oli siinä rannas ni se rakensi meitil eri huoneen siinä ja ja sitten yhen aitan. Ja ja tuota meitil oli velvollinen velvollisuus maksaa siitä sit niit tullisilakoi jotka ja sitte tuli sielt ne muonamurrit hakemaa ja ne sanoki jo ku ne tuli että tullisilakoi hakee.

MP: Kaks pullo pir-

HE: Pirtuu nii. Ne nuo siel pantiin ku miekii Viros kävi niin ku se oli kolmenkymmenen kilometrin päässä oli oli tuota viinat niin täyty panna aina rannat palkkaa joku mies niitä joka kävi hevosen kaa hakemassa. Ja se toi sitten koko porukan sielt sitten ku virolasil- kun virolain tuli rantaan nin eihän se käyny syömään jos sil ei antanu napsuu ja samoten sil piti antaa sit kaks kolme sem perään että ettei se siihen yhteen napsuun tyytyväinen ollu ja ja se oli tapana että se a- se annettiin. Niil kun oli pirtui ne oli ne oli kahen ja puolen tuopin pulloi ni sellainen kahen ja puolen tuopin pullo tavallisest siel meni sitten sitä pirtuu. Siihen sai lanttaa puolet vettä sekaan kun kun siint viinan teki. Sai panna viel vähän enämmänkin kun puolet nin oli tavallisev vahvaa viinaa vielä.

MP: Ja yks tynnyr tuhlii.

HE: Tuhlii.

MP: Satakakskymmentä.

HE: No niin se on rupla kakskymment kopeekkaa.

MP: Ja piipputupak- tupakkaa.

HE: Tupakkaa nii.

MP: Neljäkymmentneljä.

HE: No se on vienyt sinne ja pannu muistii että mitä hän on siin piipputupakastaan saannu.

MP: Ei sielt ostettu piippu(tupakkaa)?

HE: Eeei sielt kukaa tupakkaa- tupakkaa halunnu.


Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Eeva Yli-Luukko.