Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Muistitietoa (Jaala)

Taavi Urpanen (TU), s. 11.10.1878 Jaalan Huhdasjärvellä. Elänyt synnyinkylässää, Kihilän talossa.

Haastattelu tehty 15.7.1962 Jaalan Huhdasjärvellä, Kihilän talossa, haastattelijana Vuokko Ylätalo (VY).

Signum: 2217: 1

Taavi Urpanen moittii Jaalasta tehtyä historiateosta (Tapani Lemminkäinen: Seulan pohja – Jaalan vanhukset muistelevat, Jaalan kunta 1958) tärkeiden tietojen pois jättämisestä. Urpanen kertoo tarinan vuoden 1790 taistelusta, jossa Kustaa III yritti valloittaa Venäjältä takaisin Kymijoen itäpuolista aluetta. Kuningas menetti hevosen ja sai Paljakan kylästä uuden, jonka tähden Paljakan kylä pääsi rälssiksi Urpanen kertoo myös entisistä Iirin papeista ja Papinniemen nimen historiasta.

Murrenäyte

TU: Niij ja siit kun tääl om monta muuta muistoi ja niit ei Lemmingäi ei pah historiaa. No mitä tää tälläiki. Sit ei se tieläs sitäkää kun tääl on Paljakam mäjel asunnu, ennev Venäjän- tai Venäjän solan aikan ja Ruattin kun tääl ol Ruattin kuningas yätä Paljakam mäjel. Ja kun seh hevoi väsy Tillolan kankahil kun se jäi kattomah solaj juaksuu, ja pääs Paljakkaa, ja sit hevoi uupu. Sit se täyty olla yötä. Sit ne anto uuleh hevosen. Ja siit Paljakan kylä pääs rälssiks siit kun ne sa- sai seh hevosen. Ja näit ei ol Lemmingäiseh historias oollenkaa niit sellasii korkeit vanhoi asioi. Että mitä se rupes kyhäämää sellasii että se sit Sonkerim Miinaa vähä se on tainnup puhutella − Miinaa puhutettii kauaa, jo Jaalas minkii aikanai.

Nii juttu om minust sen tählev vähä nii että… ku minul on Iitih historia. Sen siä näät tuol. Siel on kovii miehii. Siäl on siäl Lyöttilän kyläs kuuleppas nykkii ja niin ko on se Ruokosen patruunakin, saatto olla yhtä kova pappa kun ne vanhat iittiläisetki ku ne, papitki aina muutti Iitist pois nii siit sanoo yks talonisäntä näi, että noi, ”pastor ottaa sem pöylän uutee paikkaa mukaa nii, maittaa ruoka paremmin ku mänee sinne, ku viep sen samam pöylän” nii. Eikös ollu kivoi pappoi? Nii.

Tääl Leppäniämes ol yks pappi Pauliin toi missä nyt on se Papinniemen talo kantaa sit nimee. Ku se äijäpaha ol siel talvet ja kesät havumajas kaks kolomev vuotta.

VY: Nii se Iiitim pappi?

TU: Ja saarnas Leppäniemen köyhille evankeliumii siit siel, Papinniemes nyt.

VY: Mm.

TU: Ja se talo on nyt sil paikal missä se pappi havumajas asu. Sit kun se poloi män täält Iittii ja uskals män, siit se joutu linnaa. Nii. Pappi.

VY: Olkos se sit isovvihan aikaa?

TU: Ol ol nii. Sillon ol Leppäniemes ol. Se ol ennen Leppäniem yhtä Huhlasjärvii. Nii. Ei se sen kummemp ollu. Ei ne tost lätäköst mitää välittänny. Nii.


Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Eeva Yli-Luukko.

Selityksiä

Rälssitila oli maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu maatila.