Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Lutikat (Elimäki)

Taavi Ellilä (TE), s. 5.3.1883 Elimäen Vilppulassa.

Haastattelu on tehty 6.8.1962 Elimäen Vilppulassa. Haastattelija: Matti Punttila (MP).

Signum: 1789: 1

Aiheena syöpäläiset eli ”kotieläimet”, nimittäin luteet, torakat, kirput ja täit. Taavi Ellilä oli kerran Haminassa käydessään joutunut lutikoita kuhisevaan yömajaan. Ellilän lapsuudessa torakoita hävitettiin pakkasen ja keisarinvihreä-nimisen myrkyn avulla. Kirppuja tapettiin käsin kynnellä napsauttamalla.

Murrenäyte

MP: Olettenkos työ missää talos nähny paljo lutikoi?

TE: Kyyl, kyl mie olen nähny. Kerran oli Haminassakin yätä kuv vein kauroi ennen nuarena olles sinne ja, joulun yhlen kauppiaan yömajah siit yöks nii, siell ol sentäh niim pal kun, men illal − siin ol siit pitkin seinää ol semmoin, sanottih ritsiks [pritsi = makuulava, laveri] sit, sellain petilava siin − niin kum men sinnep petille niin, siäl kun alko heti käsille, eli käsil kävellä siit elukoi niin siäl ol semmosii punatakkii nin että. Miehän nousin siält heti pois siit ja, menim penkille ja laiton eväspussim pään alle ja, siin siit nukum penkil. Ehän siin ny nukkumisest pal mitään tullu mut että kumminkin oliv vähä paremmir rauhas niist elukoist.

Nehäl lapsuusaikana niim melkeehään niit ol joka pualel nyt, niit semmosii kotieläimii, lutikoi ja kirppui ja, torakoikin ol ja. Ol meilläkin torakoitakin ennej ja, sit ol, meillä lapsuusaikanain ol, sanottih toinen tupa missä ol ja semmoin, paalmuuri vaaj ja, ei ollu nys sit, parempaa kammarii siint (– –), siit isä muotosti kammarin. Niin siit oltih siäl toises tuvas oltih torakkapavos siit ja, iso tupa ol siit noin avattu siit aukki ovet kaikki ja peltit ja, ja ja ikkunoi ei nys silloin saannu avatuks kun ei ne ollu avattavii talvel. Niin noin, sinne kaik, pakkasemmal ajal nys siit jätettih se sil taval, avonaiseks, että ne torakat pit paleltuu siit ja. Siit keisarivviheriää annettih siit niille ruuaks viäl, sinne muurinkoloih sit, sit laitettih. Ni hävishän ne sit toistaiseks taas vähäsen. Se ol niin kyllähiin elukka että se tuppas ruoka-astioihi ja kaikkih.

MP: Olettenkos työ missäh talos nähny paljo kirppui?

TE: No kyl niit on, ollu melkeij joka paikas aina ennen ol, että se kuulu oikein kotieläimih.

MP: Mitenkhä niit tapettih?

TE: No, otettih kiinne ja kynnellä painettih siit vaan, ni että napsaht. Siit kun se napsaht silloin sen tiäs varmah että nyt se kuali mu, jos ei, ei jos ei napsahlust kuulunnu niin siit se ol melkeen että se on elossa viälä. Ja samaten täitä siit ja niin, sil tavalhan niit tapettih.

Se kun ol kaikki sentäh että ei, ei niit vaatteit tuuloitettu nii kun nykyaikan tehläh nii, ne ol vaan pitkin aikaa samat vaatteet melkein kautta talven ettei niit muutettu vaatteit, niin nopiast nii ku nyt muutetah niin. Eikä tuuloitettu huanehii muutenkaan. Ja se ol sil viisii että, että ne ol huaneht niin, hataroi että ne tuulettu ilman tuulettamata että, ne ol harvoi, huaneht. Ei ne pal, siätän tuulettaa enää muuten niis olis paleltunnu.


Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Eeva Yli-Luukko.