Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Kaupanteko (Karhula)

Tyyne Sofia Kuusela (TK), o.s. Vakkari, s. 16.4.1888 Kymissä (nyk. Karhula).

Haastattelu on tehty Pyhtään Siltakylässä 24.5.1969, haastattelijana Matti Punttila (MP).

Signum: 8482: 2

Puhutaan kaupoista. Tyyne Kuusela on ollut Hallan ensimmäisestä kaupassa sentraalinhoitajana. Puhutaan myös Viipurilaisista kulkukauppiaista ja hiukan räsyäijistä ja kerjäläisistä.

Murrenäyte

MP: Olikos silloi jo kauppoi kuinka paljo?

TK: No olihan niit kauppoi, Kotkas ainakii. Oliha siel Hallaskii yks kauppapuati. Ei siäl muuta ollu. Ja ykshä siel taitaa olla nytteki eihä siel muuta oo mut mie en tiiä kenen se on. Kenen nimis.

MP: Mikähän siin oli ensimmäin kauppa?

TK: Se oli yks Andersseen, se on se vanha rouva kuallu. Sil oli sentraali silloi mie olin siin sentraalis ja. Niin, mie palvelin sille ja ni. Mut sehä kuol silloom minun aikan, sit mie olin sil Torsterssonil, siel laivarannan puolel.

MP: Ai työ osasitte hoitaa ja sit sentraalii?

TK: Juu. No se oli sellanev vanhanaikane siihen aikaa.

MP: Olikos se niin ku koko Hallan sentraali vai?

TK: Oli. Mut nythä siel oj ja nää uuenaikaset kaikki ei siel enää sit o.

MP: Ei niit telefooniikaan siihen aikaa joka talos ollu.

TK: Ei. Ei ollu. Ei olluk ku siin kaupas vaaj ja. Em mie muista oli… Jaa no niil herrasväkil nyt oli jotka, siäl konttoris kävivät töissä aina.

MP: Kävikös semmosii kulkukauppiahii?

TK: Kävihä niit enne. Niit ennen kävi paljo, aina. Sai ostaa sellast tavaraa mitä ne aina kauppas, vaatetavaraa ja kaikkii, kankait.

MP: Mistä päin ne oli kotosin?

TK: No ne oli vissii siält jostai Venäjäm maalta kun kerta oli niit, sellasen kontin ka. Mut siithän se tuli vissii semmonen aika ettei ne saanu kulkeekaa kosk ei niit siit enää näkyny nyt loppupualel.

MP: Puhuko ne venättä vai suamen kielt?

TK: Suamee ne puhu kyl. Ne oli jostain siält tietyst, Viipurist päin taikka sielt. Kun ne kerta nii hyvin suomee puhu.

MP: Missä ne oli aina yötä?

TK: Juu.

MP: Oliko ne talois yötä vai missä?

TK: No ne oli mihkä ne pääs aina yöks. Meil ei ollu ku yks huone ja sit siin asu minun, äitinäiti poikinee ja sit mie isän kaa ni, ei ne meil paljo olleet yötä siel. Pie-, yks huone ni sinne ei sopi(nu). Mut oliha ne niis toisis, sielhää oli, paljo sellasii kel oli kaks huonetta ja.

MP: Minkälaista tavaraa niil oli myytävänä?

TK: No niil oli kankait ja, ja välist oli sellasii valmiitki, paitoi ja sellasii. Ja sukkii ja. Mm.

MP: No mitä ne sanovat ku ne tulvat taloo?

TK: No ei muuta jotta ”tehääks kauppoi” vaa. Näyttihää ne sit, jos mitä tarvii ni sit osti. Aina.

MP: Jalkasinko ne kulki vai hevosel?

TK: Jalkasin. Nehä kanto vaa, tollaviis olkapäällä miten ne kanto sit,  reppuu aina ku se ol, sellanen nyytti köytetty. Viskas sev vaan selkää aina. Sillai sen ne kanto.

MP: Oliko sellasii kauppiait jotka olis, jotain räsyi ostannu?

TK: Ei ollu sellasii. Ei ollu sellasii kyl.

MP: Entä oliko semmosii jotka myivät jotain astioi?

TK: No ei meil käynny sellasii. Ne oli erikseen siit aina noi, hevosel ku kulkivat ni sellaset räsyäijäks sanovat. Ku ne siit vaihto aina astioi sielt, toiset, sellasiev vaatteitten kaa vanhoja.

MP: Ai ne ol räsyäijii?

TK: Nii ne oli räsyäijii taas. Hevosil kulkivat.

MP: Mistäpäin ne oli kotosin?

TK: No mie en tiiä mistä ne oli. Tietyst ne maantietä myöten tuli siält, Kymist päin. Ku siint nyt pääsi ku Hallaaki ajaa auto Kotkast. Ja menee taas Kotkaa. Että pääsee Hallaa ast siin on, sellanen silta laitettu siin salmen yli. Kun on sinne, Popinniemem puolel. Ni siit pääsee sinne maalle päinkii siit.

MP: Kävikö muita kulkumiehii kun näit kauppiahii?

TK: No oliha niit joskus mut ei siel paljo käyny, muulloo ku se oli semmonen saari ja, siel jokaine ain kulki töissä ni. Vaikka oliha se koko iso saar, toises päässä oli saha ja toises pääs, tehtas.

MP: Entä kävikö kerjäläisii koskaa?

TK: No kyl niit ennen aikaa kävi mut, kyl ne siit yhtee aikaa jo loppuvat ei niit sit enää käynny. Kyl niit yhtee aikaa kävi.


Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Eeva Yli-Luukko.