Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Kapina (Elimäki)

Iida Seppälä (IS), s. 22.2.1877 Elimäen Raussilassa, asunut Kulhuan kylässä vuodesta 1918.

Haastattelu on tehty 1.8.1963 Elimäen Kulhuan Seppälässä. Haastattelija: Matti Punttila (MP).

Signum: 2407: 1

Aiheena on kansalaissota, jolloin punaiset veivät hevosia ja viljaa taloista. Ihmisiä piilotteli Sammalsuon ladoissa.

Murrenäyte

MP: Missäs te olitte sillon kun oli se kapina aika?

IS: Niin se ol sen kapina kevähen, sillon ku myö tänne muutettih. Mm.

MP: Olikos tääl päim mitää tappelui silloo?

IS: Ei eikä se siält Raussilastkaan. Yks likka siält ol Ruukin sahas työssä ja, sit se men, Ruukim pastoorir rouvan kans käveleh sinne punakaarttih ja, ja se men, ja sen ne tappo. Ne vei sel Loviisah ja, tappo siäl. Ei koko kyläst kukaan menny. Vaikka niit ol niit kommunistiikin siäl ni että mu-, siit kun tul se (– –) aika ni siithän ne men sinne Pöllönsuolle pakoh. Olhan tää meilän isäkin syynis. Täälhän tää töissä jo ol mut olhan se siäl syynis.Täshän ol sannu ”eihä häj joulam millään kun o, huaneht hajaillah ja, joukko viarahas paikas ja, ku hänel on tyätä kyl liikaa ittälläki”.

MP: Pöllönsuo on siäl Anjalar rajal?

IS: Nih se nii siäl, Muhniämen rajal. Siällähän niit ol paos.

MP: Missäs ne siäl ol?

IS: No em mie… Olhan siäl ny niit, Sammalsualla latoo, missä se Sammalsua siäl, Muhniämem pualelhan se Sammalsua on. Sen Sammalsual lalot.

MP: Olikos tääl enemmän punasii vai valkosii?

IS: Valkosiihan siäl, ehän sinne punasii, vaikka ne ol nyt ol niin kommunistii niin sinnehän ne men, eihän ne menny siit sinne pualel.

MP: Ne men niin ku mettäkaarttih?

IS: Ne mem mettäkaarttih vaa.

MP: Kävikös ne hakemas taloist mitääv viljaa tai?

IS: Voi voi tyhjenshän ne siält useim monen talon ni että. Ku ne vei viält Myllyläh Hiltan kihlatki.

MP: Ai kutka?

IS: Ne, ne ne ne, punaset. Siälthä ne vei ni että, riistaa ja kaikkii.

MP: Veikös ne hevosii tai lehmii?

IS: Ei ne hevosii, ei ne – – hevosii eikä lehmii. Ja kun ne meilän ne kaks tytärt, ne ol Linkkosel ja siit miä menin kesäl sinne ja, siit ne minuu saatto siält, suorah hevo-. Miä sanom ”mitäs tost laavost on tollaist sontaa?”. No sielhään ol silloon kapinan aikah hevoset piilossa. Ja sinne Lapijjärvellehän ne piiloh men, siälhän ei niit ollu niit punasii.

MP: Ai täält ja mentih sinne?

IS: Nii täält (– –). Toi Tuomaalam Matti vaina viäl, ol niit ohjaamas joka Ratulast kotosin ol, joka osas (viäl mennä) suaraa.

MP: Ai ketä se sinne ohjas, niit valkosii?

IS: No näit, näit näit, Takamaan valkosii.

MP: Ei niit tääl päi missää ollup piilos?

IS: Eihä täält mitään ollukkaa missä piilos olis ollu. tääl Kulhuas. Siäl Raussilasham myöki viäl, sepäl lesken tuvassas, oltih.

MP: Mitäs sit-.

IS: Tuo meilän isä ol tos Takamaan Niämeläs kun se tääl, nys siit töissä ol.

MP: Riittikös silloo leipää silloo, kahleksantoist?

IS: Nii.

MP: Leipää oli tarpeeks?

IS: Olhan sit nys sellases kyläs leipää, niin ku Raussila ol jotka siäl, öö kyläv vanhoi tyämiähii ol eihä siäl nyt leivätä tarvinnu olla.


Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Eeva Yli-Luukko.