Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Hirvi piruna (Anjala)

Kustaa Ollila (KO), s. 4.4.1892 Anjalan Ummeljoella.

Haastattelu tehty 2.9.1970 Anjalan Ummeljoella. Haastattelijana Matti Punttila (MP).

Signum: 8969: 1

Muistellaan aikaa, jolloin hirvi oli Kymenlaaksossa harvinaisuus. Moinen sarvipääeläin käsitettiin piruksi.

Murrenäyte

MP: Osattiikos noit lintui yhtää kattella että niistä olis joitain ennusteltu?

KO: Em mie osaa siitä (sanoo) mittää.

Sem mie muistan, iha vanhah aikah kun se meilän, se vanha muori puhu, tälläist kun ne Ummeljoe ensimmäi hirvi tul. Ja tääl ol silloin Lääsynniitty nimeltäh, ja siel ol karhu tappan Tuupparih hevose. Ja sit sinne men kaks miästä aina vahtih pyssyjen kans sit karhuu sille haaskalle. Ja yhten yönä siel ol kaks miestä, sit vahlis ja siit tul niin iso sarvipää elävä ja sil ol sorkat ja. Ja ja ennev vanhat ihmiset kuvittel että piru oj juur sellai. Ja ne ei rohtin ampua eikä tulla pois sielt ne miehet, ennen kum päiväl ja siit ne kerto. Ja ne kyläm miehet käy siit kattomaski viel että sorkaj jälet niil ol ja niin kamalan suur elävä. Hirvii ei tunnettu ennemmi ja, sit myöhempäh se vasta selvis ku rupes hirvii oleh että se ol hirvi sekin eikä piru. (nauraa)

MP: Ai hirvii ei ennen ollu?

KO: Ei ollu ihan se kum min lapsuuen aikaa ei sit tunnettu.


Litteroinut Anni Tiirikainen, tarkastanut Eeva Yli-Luukko.

Pääosa näytteestä on julkaistuna Matti Punttilan toimittamassa Anjalankosken murrekirjassa (SKS 1988) s. 247.


Hirvi juomatauolla. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.
Hirvi juomatauolla. Kuva: Ilona Paajanen.