Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Rautalammin murrenäyte

Rautalammin murre kuuluu Pohjois-Savon murteisiin. ”Arkiliikuntaa”-murrenäytteessä ilmeneviä pohjoissavolaisuuksia ovat muun muassa seuraavat piirteet.

– Yleiskielen d:n paikalla on kato tai tavunrajalle muodostunut siirtymä-äänne j, v tai h (esim. urheilijoihev). Kadon yhdistämä vokaalipari voi myös diftongiutua (esim. veittii < ve-ettii).

– Diftongit ovat redusoituneet eli loiventuneet (esim. paeta < paita, jaohosäkki, voemankoetoksia).

– Ensitavun pitkät väljät vokaalit ovat diftongiutuneet (esim. voan, soanna). Jälkitavujen pitkät väljät vokaalit ovat suppeutuneet (esim. nostoo, levittöö, hänttee).

– Murteessa esiintyy švaa- eli välivokaali (esim. jalakapuut, kylypyvä).

– Konsonantit geminoituvat eli kahdentuvat lyhyen painollisen tavun ja pitkävokaalisen painottoman tavun välissä (esim. tuppaa, mittää). Ilmiötä kutsutaan yleisgeminaatioksi.

Arkiliikuntaa

Nauhoitteessa Julius Hirvonen (s. 1883) kertoo, kuinka ennen vanhaan urheiltiin. Haastattelijana on Jaakko Hendolin. Haastattelu on tehty 15.7.1965 Rautalammilla.

Alleviivatuista murresanoista on esitetty levikkikartta sivupalstalla.

– No niij jos myö nyt alotettaan siitä vanhan kansa´ ´urheilusta.

– Noh sitä kum miehiä karttu pyhäiltana yhteen ni sit_ol jottait temppuva. Sitä veittiiv väkkarttuva ja, kissahhänttee ja, paenija heitettii ja, väkkivijä nosteltii ja...

Mutta, mull_o sitte tos'tappaos – sitä passoos koittoon nykystennii urheilijoihev välistä. Myö asuttii semmosessa kohassa mistä ei ollut teitä mittää ja, rantaan sitte kilometri ja... Sitte kauppapuot ol' siin_että nui viistoista kilometriä vielä vesmatkoo mistä haettii ne jaohot´ ja... Sitte sinner rantaan ku minnäes souviv venneellän ja se seitemenkymmenkakskilonej jaohosäkki ol´siinä vennees.

No venneev veim mualle ja... Jos ol' nuttu piällä heitiv venneenkokkaa ja hatuj ja, sitten nostin sen säkin niskol'len siitä ja, toeseen kätteen nyytti miss_ol' ostokse- ja toeseen kättee, nuttu käsvarrelle ja hattu. Säkiv viskasin niskol'len siitä poekkitelo ja... Vetelätä suota sitt_ol' se matka vielä kilometri – jalakapuita myötekkiik kulettii ja... Toesessa käess_ol' nyytti toesessa ol' tuota hattu ja nuttu ja, välillä en korjanna sitä säkkiä yhtääk kertoo – se siinä niskol'la män tuppaa ´asti.

Nii sitä passoas urheilla ehken nykyjäänni että, onko monta kymmenessä että se säkki ei välillä puttoos siitä niskol'ta. Ja muuta kylypyvä ei tarvinna kun tul' tuvam penkillen niim paeta ol' iham märkä heh he he. Nih, ne on semmosia, voemankoetoksia.

Enkä minä oom muuta urheillunna, paljo minkä työssän oon nähnä minkä nyt väkkivvee ennen nostettii.

Mut sekkiil loppu niil lyhysee se väkkivennosto kun tuota, ne poojat nosti siellä kankaalla sitä ja, kaks miestä ol sit jotka sej jakso nostoos sen kivej ja, min_e sitte nostanna sitä millonkaa. Sitä kivvee ol-... Salloo iteksen kun kulin nin nosti´ ´ettei olt kettään näkemäs. Ja, ja minä jakson' sen nostoom minä oli siinä yheksäntoista seuvussa sillo.

Ja tuota, sitte yhtenä pyhäiltana siellä oltiim miessaki(ssa) ja ne nostel sitä kivvee ja, sitte ne sano että "no koetas sinnäe´ ´yhen kerran ku sin_et nostam millonkaam" minä sano että "minä tarviin nää huonot voeman syyvvessä min_en tarvii ´urheilam" minä... ol' leipäpalanen käessän sillonniis siellä ja...

No vel'mies ol' sitte joka sej jakso nostoo ja yks toenem mies ´ei muut jaksanna sitä ni, sitte se vel'mies sano että "eihän sitä tuommose horttulan tarviir ruvetan nostamaa" että "eihän se jaksas sitä kuitenkaan nostook" kum mull_ol' sitä pittuutta mut ei vielä oikeem paksuutta.

Noh, minä sanon_että "eihän nuita aekamies viitik käsitelläp paljaaltaan tuummosia kiviä mut' jos säki haetten ni suaham minä kantoos säkillä niitä tuonnep pihhaa ´enemmännii".

No vel'mies otti siitä vähä ´ihteesäj ja sano että "et sitä kanna´ ´yhttää".

Noh, siin_ol' hyvim piel liuttu sen kivem piällä sitte minä viskasi sem poes ja, nostin sen kive´ ´ylemmä ja kannon' sinnev vesakkoov vähäm matkam piähän ni...

No se vel'mies otti sieltä – se jakso kansas se ottaa – ja sano että "no et sitä pitkältä kannan" niim minä sano että "tästä kantaa pihhaan tuommosen kive". Par'sattoo metriä sitä... Sano "soat kolome markkoo jos kannat pihhaan tuon kivej" ja, minä sanon' "sattuko rengille rahhoo että min_en tiev velekakaup(poja)". Sano että "sattu". Minä sano "no nostoo olalle" ja ne nosti se ol' semmonen kanttikiv no eihän sitä kärsinä pittee´ ´yhtääs se rupes paenammaan tuosta.

No sitte neljä miestä nosti. Minä sanom "pankeepas hartijoille". Ja minä sitte mäni se ´alaan kuurullen' ja sain hartioillel läksin kävelemmääm. Minä että "mänkkee purkammaav veräjätä" ku ol' aeta siinä välillä ja jalakapuut sitte, josta yl' astuttiin – noen kuluk. No se vel'mies sano "ei suav veräjätä purkoom mänkeempä mite hyvvää". No minä mäni sev verrää´ ´ylitet taejolla se kiv selässä ja sitte ol' iso valtaoja siinä ja, kaks pitkospuuta se´ ´oja´ ´ylitem mistä jalakamiehet kuluki. Niim minä (sanoin) että "levittöö vähä tuota rumppuva et jos tään kansap puttoo ´ojjaan". No, se ol' kielletty ei soal levittööj ja minä männäh hilasin se´ ´oja ´ylite ja sitte ol' semmonev vastamäk siinä ja, jyrkkä ja, minä vuan sitte mänin sen kiven kansas sinne. Mut sitte raukes jo käet siinä tuvam perässä ett_e ennee soanna pysymääh hartiol'lan'. Minä sano "ei tuota viitir rapu eteev viijäp puotampahan tuohon" ku en suattanna ennee pite-...

Noh, mikä siinä se sillom pussi aokes ja minä kolome markkoo saen ja se väkkivennosto loppu siihes se, kiv jäi sinnep pihhaa.

No sitten_ol' yks vanha kivmies siin_ol' puhe että, Juljus kanto sev väkkivem pihhaan. No sano "missä se kiv on" no lähettiin neuvomaa. Se nostel' sitä kivvee ja, se kyllä jakso nostoos se ol' riski mies ja kivtöitä tehnä ni, sano että "ei tähän tarvii ´iham pienem poojan tähän kive´ ´alar ruveta on tässä sev verram paenoo". Mut nythän ne tuntoo hartijoissaam mikäs siinä o, tehnä vii-... Hieno paeta piällä kiv, hartioita vasten ni, se ol' pienillä mustelmilla ne hartiat monta viikkoo sit ehän se kiv oon nii sillee ku höylätty.

Pellon tasaamiseen käytettavä jyrä (Mynämäki 1929). Kuva: Kustaa Vilkuna. Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.
Ennen vanhaan työnteko kävi urheilusta. Kuva: Kustaa Vilkuna. Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.