Nimiarkisto, nammavuorká

Nammavuorkkás leat suoma- ja sámegiel nammamateriálat dutkama ja nammagáhttema dárbbuid várás. Vuorkkás leat divrras dieđut earret namma- ja gielladutkiide maiddái arkeologaide, historjádutkiide, álbmotdiehtaga ja luonddudiehtaga dutkiide. Maiddái sohkadutkiide vuorká fállá miellagiddevaš lassi- ja duogášmateriála.

Vuorkká váldomateriálan leat báikenammačoakkáldagat, olbmonammačoakkáldagat, áššegirjenammačoakkáldagat ja kártačoakkáldagat. Eará namaid čoakkáldagain gánneha namuhit ruovttuealliidnamaid čoakkáldagaid (ovdamearkka dihte heasttaid, gusaid, beatnagiid ja bussáid namaid). Uhca oassi báikenammamateriálas lea elektrovnnalaš hámis.

Báikenammačoakkáldagat leat njálmmálaš árbediehtu, maid leat čoaggán eanaš gielladieđalaš oahpu gazzan dutkit ja studeanttat. Dievasmahtti materiála lea čoagganan maid nammagilvvuid bokte.

Nammavuorkkás leat dálááigge badjel 2,6 miljon álgoálgosaš dahje dan sullasaš, suohkaniid mielde ordnejuvvon nammalihpo Suomas ja lagašguovlluin ja daid vuođul čohkkejuvvon stuorra riikkaviidosaš nammačoakkáldagat ja -registarat. Suomas leat vuorkái vurkejuvvon sullii 2 250 000 nammalihpo. Suoma suoma- ja sámegiel árvebirolaš báikenamain leat čoggojuvvon birrasii 95 %, ja čoagginbargu joatkašuvvá. Uhca oassi báikenammamateriálas lea elektrovnnalaš hámis.

Suoma rájáid olggobealde čoakkáldagain leat 417 000 nammalihpo, main luohpaduvvon Gárjila namat leat 326 000. Dasa lassin báikenammačoakkáldagat leat Ruoŧa ja Norgga suopmelašguovlluin, Nuorta-Gárjilis, Vienas, Aunusis ja vepseguovlluin, dego maid Ingiris ja Estteeatnamis,

Nammavuorkkás leat stuorra gohčodannammačoakkáldagat (oktiibuot 466 500 nammalihpo), olbmonamain unnebuš sierračoakkáldagat, ovda- ja sohkanammalogahallamat ja mikrokoartakopiijat Suoma sohkadutkansearvvi, Suomen Sukututkimusseura, kopieren historjágirjjiin ja daid vuođul čohkkejuvvon sohka- ja ovdanammaregistarat leanaid mielde.

Boares olbmonamat leat olu áššegirjenamain. Nammavuorkká boares áššegirjenamaid čoakkáldahkii leat čoggojuvvon 1500-logu dálloáššegirjjin olbmo- ja báikenamat, mat seailluhuvvojit eanaš álbmotlašvuorkkás, Kansallisarkisto. Gažaldat lea čujuhuskoarttain, maiguin gávdná álgoálgosaš áššegirjji.

Nammavuorkká kártačoakkáldagat sisdollet buohkanassii 36 300 kártasiiddu. Kárttat leat eanaš 1900-logus.

Nammavuorkká dievasmahttá nammagirjerádju, Nimistökirjasto.