Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 
Kersti Juva















Taiteilijaprofessori Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä
kaunokirjallisuutta koko elämänsä eikä ole koskaan ollut oikeissa töissä.
Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi
ilmaistaan.



Kersti Juva

31.8.2012 16.03

Suomiko edistynyt tietoyhteiskunta?

Kieltä ammatikseen käyttävä ei tule toimeen ilman apuneuvoja. Kielioppi, sanakirjat, kielenhuollon oppaat, kukapa meistä pärjäisi ilman niitä?


Perinteisesti nämä aineistot on tuotettu painettuna kirjana, mutta digitaalisia aineistoja on sekä halvempi tuottaa että helpompi käyttää. Ilahduttava määrä apuneuvoja onkin jo saatettu sähköiseen muotoon. Helmenä kruunussa on Iso suomen kielioppi, joka on kokonaisuudessaan verkossa kaikkien saatavilla. Oheen on jopa lisätty Sananselityksiä: Ison suomen kieliopin termejä. Etymologisen sanakirjan verkkoversio luiskahti jo vahingossa näkyviin (kunnes keskeneräiset sivut taas salattiin), Suomen murteiden sanakirjasta ovat verkossa maistiaisena hakusanat kus-kyntsöttää. Karjalan kielen ja viittomakielen sanakirjat löytyvät ilmaisina Kotuksen sivuilta. Kaino-tietokannassa on runsaasti vanhoja ja hiukan uudempiakin tekstejä.


Valitettavasti Kielitoimiston sanakirjan ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan sekä Kielikellon arkistojen käyttö vaati vuosittaisen lisenssin maksamista yksityiselle palveluntarjoajalle. Minusta olisi ensiarvoisen tärkeää, että valtiovalta osoittaisi varoja näiden keskeisten resurssien saamiseksi vapaaseen käyttöön. Esimerkkinä mainittakoon, että Ruotsin akatemian sanakirjaa voi kuka tahansa käyttää verkossa – myös Ruotsin ulkopuolella. Mielelläni näkisin netissä myös vanhan kunnon Nykysuomen sanakirjan.


Suomen kielen toimintaohjelman mukaan "Suomessa ollaan BLARK- [Basic Language Resource Kit] kieliresurssien kokoamisessa ja kehittämisessä melko pahasti jäljessä paitsi suurista kielimaista myös naapurimaista." Kaipaan kipeästi  mm. suomen kielen puheentunnistusta ja digitaalisia sanakirjoja, jotka tunnistavat suomen kielen taivutusmuodot ja osaavat tarjota lauseyhteyteen todennäköisiä vastineita. Todella iso miljoonien sanojen kieliaineisto (korpus) olisi myös erittäin hyödyllinen kielenkäytön opas ja suuri apu esimerkiksi sanojen tiheyden ja esiintymisyhteyksien hahmottamisessa. Suomi ei voi röyhistellä edistyneenä tietoyhteiskuntana ennen kuin nämä puutteet on korjattu.


Nimenomaan suomentajille nämä apuneuvot ovat elinehto. Niiden saatavuus vaikuttaa suoraan käännösten hintaan, laatuun ja määrään.


Palaa otsikoihin | 24 puheenvuoroa | Keskustele



Blogia päivitetty 1.7.2013

 
Poutapilvi web design Oy