Kieli on makuasia

Tai maku on siis kieliasia. Ja hyvä niin, koska nyt, saatuasi kielellisen kuvauksen merlotin mausta tiedät että se maistuu lyijykynältä, ja koska koulun ansiosta tiedät että lyijykynä maistuu pahalta, et osta merlotia.

(Kyllä koulussa oppii kaikenlaista elämää varten!)

Hauska juttu, josta otsikon myötä omat ajatukseni lentävät paljon laajemmallekin kuin kouluun ja lyijykyniin.

Parhaiten tunnistaa sellaiset tuoksut ja maut jotka liittyvät lapsuuteen. Sauvignon Blanc-viinin tunnistan siitä, että se tuoksuu samalle kuin multa viinimarjapensaan alla. Hieman kissanpissainen, kirpeä. Malbec-viinin ystäväni joskus sanoi tuoksuvan kumikorjaamolle, ja sen jälkeen malbeceista olen aina löytänyt saman öljyisen kumintuoksun kuin bensa-aseman huoltohallissa siihen aikaan kun bensa-asemilla vielä oli huoltohalleja. Gewurztraminer taas tuoksuu samalle kuin alppipelto heinänleikkuuaikaan. Vähän uudempi tuoksumielikuva, mutta yhtä hyvin mieleen jäänyt. Hyvästä Gewurz-traminerista maistaessa yllättyykin, miten se on paljon kuivempaa kuin kukkainen tuoksu antaa odottaa. Rieslingin nyt tunnistaa ilman muuta sitruksen hapokkaasta tuoksusta. Toscanan ja Riojan viinit ovat myös aika helppoja.

Tässäpä oivia adjektiiveja viinikuvausten kirjoittajille. Tosin kissanpissainen ei taida olla kovin myyvä...

Opettaako Kielitoimiston kouluttaja kirjoittamaan viestin otsikoksi (siis tärkeimmäksi osaksi) banaliteetin "Kieli on makuasia", jos tarkoitus on sanoa jotain fiksua ns. viinikielestä?

Jos viinituntuntemuksella on pakko brassailla, niin eikö nimen Gewürztraminer vois edes kerran kirjoittaa oikein eikä kaksi kertaa eri tavalla väärin?

Zum Hauptbahnhof!

Ilmeisesti myös banaalius on makuasia, koska minusta otsikko ei ollut banaali, varsinkin, kun sitä lähdettiin keskustelussa kehittelemään eteenpäin (maku on kieliasia). Tuon otsikon voi ajatella tarkoittavan konkreettisesti makuaistia, mutta yleisemminkin tyylikäsityksiä, imagonrakentamisen keinoja ym. Otsikko oli Kummastelijan mielestän latteus, mutta latteuksiin voi tuoda uusia näkökulmia. Tähän juttuun konkreettisuus (makuaisti) toi yllätyksellisyyttä. Mutta makuja on tietysti moneen lähtöön: kannattaneeko niistä kiistellä?

Otsikkoa lähdettiin nimenomaan kehittelemään tyylin "maku on kieliasia" koska alkuperäinen oli niin luvattoman banaali.

niin, jos nyt oikein tarkkoja halutaan olla niin eihän se kieli paljon makuile vaan maku muodostuu hajun perusteella, vrt. nenätukkoisena ei mikään maistu miltään, joten jos hajuaisti ei skulaa niin maku on huithaitsissa ja ne nystyrät jotka määrittelevät makeaa,suolaista jne, korreloivat myöskin hajuaistin kera.

Voi rakas ystävä, noita umlauteja ei vain näppäriltä niin helposti löydy, kun ei niitä vakituisesti tarvitse... Muuten, Alkon netistä löytyvässä luettelossa näytetään otsikkoteksteissä myös kirjoitettavan gewurztraminer u-kirjaimella. Sinne siis enologi valittamaan kipin kapin, niin urputtamisellasi on laajempaakin vaikutusta kuin satunnaisen blogikommentaattorien kirjainmerkkien vahtimisella.

Tuo toinen kohta, jossa rypälenimeen eksyi väliviiva, oli lapsus joka johtuu siitä, että selaimessani jostain syystä komenttitekstille tarkoitettu tekstikenttä on tällä sivustolla vain noin kymmenen merkin levyinen, ja olin epähuomiossa lyönyt sinne tavuviivan, joka ei lopullisessa tekstissä tietenkään ole tarpeen.

Liekö kyse oman koneeni ohjelman asetuksista vai Kotuksen sivuista, mutta samaa en ole muilla sivuilla huomannut.

Enologilta odottaisi muuten enemmänkin kommentteja viinin makuun liittyvistä käsitteistä kuin saksan kielen kirjaimistosta. Mutta kukin tavallaan.

Kas kummaa kun minä olen jo muutaman vuosikymmenen osannut kirjoittaa ü:n tietokoneella ilman vaikeuksia. Ihan suomalaisella näppäimistöllä. Ja osaa sen joku Alkossakin, sillä kyllä www.alko.fi:ssä oikeasti on Gewürztraminer. Ja minähän kirjoitin: "Jos viinituntuntemuksella on pakko brassailla, niin eikö nimen Gewürztraminer vois edes kerran kirjoittaa oikein eikä kaksi kertaa eri tavalla väärin?"

Kyllähän nyt oikean asiantuntemuksen alkeiden perusteiden ytimeen kuuluu se, että on lukenut alan tekstejä niin paljon, että termit ovat tulleet tutuiksi oikein kirjoitettuina. Siksi on ihan asiallista päätellä, että jos termit ovat väärin, "asiantuntemus" on feikattua.

Itse en ole koskaan väittänyt olevani viinien asiantuntija. En nimittäin täytä edes ensimmäistä sen alan spesialistin kriteeriä; tähän mennessä en ole vielä yhtään viiniä sylkenyt suustani. Maistettua ja juotua niitä kyllä on tullut vuosien mittaan muutamia.

Feikkamisesta vielä, senhän pystyy täällä kuka tahansa arvioimaan kirjoittajien teksteistä. "Enologi" on osoittanut asiantuntemuksensa lähinnä yhden saksalaisperäisen rypälenimen oikeinkirjoituksessa, mistä hänelle tietysti kuuluu kaikki asian vakavuuden vaatima kunnia.