Mielipidekirjoitus

Virkakielen epäselvyyden parantamistoimenpiteet kannattamattomia yhteistyön ja yhteisen kehityksen kannalta

Monilta tahoilta on ilmennyt viime aikoina ehdotuksia virkakielen epäselvyyden eliminoimistoimenpiteiden voimistamiseksi. Yhteisten asioiden hoito vaatii tiedottamista, palautetta ja keskustelua, joten koen tarpeelliseksi esittää, että henkilökohtaisesti olen ajatusteni ja tulkintojeni nojalla tullut siihen johtopäätökseen, että virkakielen parantamisen toteuttamisen puitteissa ei ole ehdotonta tarvetta ryhtyä toistaiseksi jo toteutettuja voimakkaampiin toimenpiteisiin.

Ensinnäkin muistiot toteavat, että elvyttämistoimenpiteet aiheuttaisivat valtiolle liikaa kustannuksia ja parantamisohjelman toteuttamisen myötävaikutukset näyttäytyisivät niihin verrattuna todennäköisesti tulevaisuuden kannalta kapea-alaisina. Taloudellisen perustan vahvistamiseksi tulisi panostaa valtion menojen sopeuttamiseen siten, että taloussuunnitelma kunnioittaa niitä tahoja, jotka keskittyvät kieleen liittyvien seikkojen parantamisen arvioinnin sijaan ensisijaisesti muiden, tärkeystasoltaan voimakkaampien yhteisten poliittisten pyrkimysten toteuttamiseen.

Toiseksikin virkatekstien tuottavuus on ollut jo kauan voimakkaalla tasolla, joten niiden tuottavuuden parantamista ei ole tarpeellista suorittaa. Uskon, että viestinnän tehokkuus kertoo siitä, että viestijöiden kielenkäyttö on korkealaatuisella ja epäselvyydeltään alhaisella tasolla, kuten tästäkin tekstistä käy ilmi. Kyse ei ole siis siitä, etteivätkö virastot kunnioittaisi asiakkaita. Näistä kahdesta syystä ehdotan hallitusohjelmaan kirjatuista virkakielen kehittämistoimenpiteistä luopumisen jälleenharkitsemista sekä niihin tarkoitettujen tehtävien käynnistämistä koskevien päätösten uudelleenkäsittelyä.

Nimimerkki Kapuloita rattaisiin

Nimimerkin taakse kätkeytyvä kirjoittaja, Kotuksen kielenhuolto-osaston kesäharjoittelija Laura Paananen kannattaa vakavasti ottaen viranomaisviestinnän kehittämistä sekä ehdottomasti iloitsee siitä, että virkakielen parantaminen on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.  Viranomaiskielen kehittämisen tarpeellisuudesta voi lukea esimerkiksi Vesa Heikkisen kirjoituksesta Helsingin Sanomissa 27.7.2011. Tässä jutussa on käytetty lähteenä Heikkisen virkakieltä käsittelevää Oikeuskulttuurin päivän esitelmää Säätytalossa 7.11.2003 (Virkakieli, kenen kieli?).