Teloitus vai murha?

Sanomalehden lukija otti yhteyttä Kotukseen hätkähdettyään sitä, että Norjan joukkomurhaa luonnehdittiin lehdessä sanalla "teloitus".  Hän pitää sanaa ”teloitus” tuossa yhteydessä vääränä ja ehdottaa tilalle sanaa ”murha”.

Yhteydenottaja vetoaa Nykysuomen sanakirjaan, jonka mukaan teloittaa-verbin merkitys on ”panna kuolemantuomio täytäntöön”.  Hän muistuttaa, että niissä yhteiskunnissa, joissa kuolemantuomio on käytössä, teloitettavalla on mahdollisuus tietää, mistä häntä syytetään, ja usein hän voi myös puolustautua oikeudenkäynnissä.  Näinhän ei ollut Norjan tapahtumissa. Siksi kyseessä yhteydenottajan mukaan on murha tai törkeä murha.

Kuolemantuomion täytäntöönpanosta Norjan hirmuteoissa ei tosiaankaan ollut kysymys. Sanojen merkitykset kuitenkin muuttuvat aikojen kuluessa. Nykysuomen sanakirja on ilmestynyt viisikymmentä vuotta sitten, eikä se enää ole ajantasainen kuvaus nykykielestä. Nykyistä kielenkäyttöä kuvaa Kielitoimiston sanakirja, jonka uusin versio on vuodelta 2008. Siinä teloittaa-verbille esitetään kaksi merkitystä:
 
1. surmata kuolemaantuomittu. Esim. Teloittaa murhaaja. Teloittaa hirttämällä, ampumalla, sähkötuolissa.

2. kylmäverisestä tappamisesta. Esim. Rikollisjoukko teloitti puolustuskyvyttömän uhrinsa.

Jälkimmäinen merkitys on nykyisin yleinen, ja se sopii valitettavan hyvin kuvaamaan Norjankin joukkomurhaa.

Mutta mistä kertoo, että surmaamista voi suomen kielessä luonnehtia niin monella eri verbillä? Erilaisia surmaamisen ilmauksia on käsitelty Kotus-blogissakin jo aiemmin:
http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8691&s=3235#comments_8691,
http://www.kotus.fi/?5400_m=8480&s=3235,
http://www.kotus.fi/?5433_m=6475&s=3245.


Salli Kankaanpää