Miksei Kielitoimisto kouluta ilmaiseksi

Verkon keskustelupalstoilla harmitellaan toisinaan sitä, ettei Kotus tarjoa palvelujaan ilmaiseksi.  Eräskin kirjoittaja toteaa Kotuksen kielenhuollosta: ”Kielenhuollolle olisi hyväksi, jos valtion rahoilla tuotettu materiaali ja palvelut olisivat netissä vapaasti kaikkien ulottuvilla. Maksullisuus voi tuntua hankalalta, jos palvelua ei käytä kuin joskus harvoin, tai kiinnostus ei ole tarpeeksi vahva  Nettipalvelun käyttöä lisäisi maksuttomuus ja tämä puolestaan auttaisi suomen kielen huoltoa olennaisesti. Olisiko maksullisuus oikein tai väärin, on oma kysymyksensä, mutta tosiasia on, että kielen kannalta katsoen toimivinta olisi maksuttomuus.”

Useimmiten päivitellään kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon, Kielitoimiston sanakirjan ja Kielitoimiston koulutusten maksullisuutta. Kirjoittajien kanssa on helppo olla samaa mieltä. Kyllähän me Kotuksen kouluttajatkin mieluusti veisimme eteenpäin kielenhuollon ilosanomaa, ilmaiseksi!

Vastaus maksullisuusasiaan on kuitenkin selvä: maksuttomat palvelut kielletään laissa ja asetuksessa. Opetusministeriön asetuksessa numero 1260 (http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2007/20070185.pdf) todetaan pykälässä 3, että muun muassa koulutuksen hinnoista on päätettävä ”liiketaloudellisin perustein”. Asetus perustuu valtion maksuperustelakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920150.

Liiketaloudellisin perustein hinnoitteleminen merkitsee, että maksu on perittävä palvelun tilaajalta. Valtio ei siis anna rahaa materiaalin tai palvelun tuottamiseen.

Kielitoimisto saa kursseistaan erinomaista palautetta. Eräs osallistuja piti koulusta vaikuttavana yhdistelmänä asiantuntemusta, hyvää sisältöä ja loistavaa esiintymistaitoa. Mieluummin kielenhuoltajat keskittyisivätkin myyntineuvottelujen sijasta siihen, mitä osaavat parhaiten. Kotuksen palveluiden maksullisuudesta kuitenkin päättävät ne paljon puhutut päättäjät.

Minna Pyhälahti