Katsoin jokin aika sitten Laurent Cantet’n elokuvan Luokka (Entre les murs). Elokuva valmistui
vuonna 2008 muttei ole millään muotoa vanhentunut. Se kertoo
ranskalaiskoulusta, jossa erilaiset kulttuurit kohtaavat. Elokuvan miljöönä on
vain ja ainoastaan koulu. Monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet nousevat
pintaan ranskan kielen tunneilla, joilla oppilaat haastavat opettajansa.
Huomattava osa elokuvan dialogeista on metakielellistä
keskustelua – keskustelua kielestä. Keskustelut osoittavat, että opettaja ja
oppilaat elävät hyvin erilaisessa kielellisessä maailmassa. Tällä en tarkoita
pelkästään sitä, että useimmilla oppilailla on maahanmuuttajatausta vaan myös sitä,
millaisia ranskan kielen rekistereitä osallistujat päivittäin käyttävät ja
kohtaavat. Opettaja yrittää motivoida oppilaat käyttämään asiatyylisiä sanoja
ja opiskelemaan kieliopin normeja, oppilaat puolestaan päihittävät opettajansa
slangin tuntemuksellaan- He myös haastavat opettajansa saadessaan
hänet kiinni yksikulttuurisesta ideologiasta: miksi esimerkkilauseissa ei
esiinny koskaan maahanmuuttajataustaisia nimiä?
Suomalaiselta, varsinkin meikäläisen kaltaiselta ranskaa
kieltä taitamattomalta, jää varmasti monta sävyä tunnistamatta. Ilman
taustatietoa olisi vaikea esimerkiksi käsittää sitä, miksi opettajan sinuttelu
voi riittää koulusta erottamisen syyksi, kun meillä opettajia puhutellaan
yleisesti etunimillä.