Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 
Pirkko Nuolijärvi













Pirkko Nuolijärvi on professori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän on tutkinut suomen kielen vaihtelua ja muutosta, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhutun kielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittanut kielipolitiikkaan ja kielten asemaan
liittyvistä kysymyksistä.

Pirkko Nuolijärvi

11.5.2011 8.25

Entä jos ei olisi suomennoksia?

Toukokuun alussa luovutettiin valtion kääntäjäpalkinto suomentaja Kaijamari Sivillille. Palkittu teos on hänen suomennoksensa Routaholvi kanadalaisen Anne Michaelsin romaanista The Winter Vault (2009). Jälleen kerran suomenkielinen lukija voi nauttia taitavan suomentajan luomasta hienosta teoksesta.

Joka kerta, kun suomentajan lahjan saa, tulee miettineeksi suomentajien merkitystä tässä kieliyhteisössä ja tälle kielelle.

 

Suomennokset ovat aina olleet tärkeitä suomenkieliselle yhteisölle ja suomen kielen kehitykselle Mikael Agricolasta lähtien. Suomen kirjakielen alkutaipaleella suomen kieltä ja suomalaista kirjallisuutta kehitettiin nimenomaan käännösten avulla. Usean vuosisadan ajan suomenkieliset tekstit olivat lähes yksinomaan käännöstekstejä, yleensä hengellisiä tekstejä ja lakitekstejä. 1800-luku oli suomalaisen kaunokirjallisuuden syntyvaihetta, jolloin suomennokset avasivat tietä suomeksi kirjoitetulle kaunokirjallisuudelle luomalla kielellisiä ja kirjallisia malleja. 

 

Kauno- ja tietokirjallisuuden suomennosten lisäksi työmme ja vapaa-aikamme on täynnä käännöstekstejä: käyttöohjeita, tuoteselosteita, lehtitekstejä sekä televisio-ohjelmien ja elokuvien tekstityksiä.

 

Suomentaminen on luovaa ja kurinalaista työtä ja se vaatii lujaa ammattitaitoa: erittäin hyvää äidinkielen ja sen kaikkien kielimuotojen taitoa ja oman kulttuurin tuntemusta, erittäin hyvää vieraan kielen taitoa ja vieraan kulttuurin tuntemusta, erikoisalojen tuntemusta sekä käyttäjän kannalta toimivien tekstien tuottamisen taitoa. Lisäksi kääntäjällä tulee olla kykyä välittää tekstien maailmoja kielestä ja kulttuurista toiseen ja toimia kulttuurienvälisen viestinnän siltana. Suomentajat ovat siis varsinaisia moniottelijoita monen maailman sisällä ja rajalla.

 

Miten paljon laihempi ja köyhempi olisikaan suomenkielinen tekstimaisema, jos suomentajia ei olisi! Meiltä puuttuisi Sieppari ruispellossa, Peppi Pitkätossu ja Ronja Ryövärintytär, Kunnon sotamies Švejk, Oblomov ja Buddenbrookit. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, ja aina lukija tunnistaisi teoksia, jotka ovat olleet hänelle tärkeitä. Tietokirjallisuudesta puhumattakaan. Siitä enemmän joskus toiste.

 

Suomentajat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat käsitykseemme maailmasta enemmän kuin osaan edes aavistaa. Olisi mukava kuulla, mitkä teokset ovat olleet tämän blogin lukijoille tärkeitä.


Palaa otsikoihin | 18 puheenvuoroa | Keskustele



Blogia päivitetty 9.4.2013

Kotus-blogi

– kaikkea kielestä

Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.

Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!

Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.

Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.


Palaute

Ehdota aihetta


 
Poutapilvi web design Oy