Äidinkielen koe, putoamiskiihtyvyys ja viherkasvit kotiemme viihtyisyyden lisääjinä

Ilman edelläkäypää varoitusta OKM:n on antanut potkut mm. äidinkielen jaoksen puheenjohtajalle sekä modersmålin kokeneelle edustajalle. Saman kohtalon koki muutama muunkin oppiaineen edustaja.

Uusiksi pantu äidinkielen jaos on nyt ilman puheenjohtajaa. Jaoksen jäsenet ovat epäilemättä tehtäväänsä päteviä, mutta jaoksen yhteenlaskettu sensorikokemus sekä kokemus tehtävien laatimisesta on historiallisen ohut.

Uuden, vielä järjestäytymättömän jaoksen edessä on ennen muuta normaalin toiminnan ylläpito: äidinkielen tekstitaidon koe järjestetään jo ensi kuussa. Samaan aikaan sen tulisi toteuttaa OKM:n ajama äidinkielen kokeen pakkouudistus.

Säätytalon yössä hallitusneuvottelujen tiimellyksessä hallitusohjelmaan kirjattiin ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen uudistaminen siten, että se vastedes mittaa kokelaan yleissivistystä. On siis uudistettava äidinkielen koe, joka muutama vuosi sitten uudistettiin radikaalilla tavalla. Uudistus toi äidinkielen kokeeseen kaksi eriytettyä koekertaa, tekstitaidon kokeen ja esseekokeen. Tämä yhdistelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi; se mittaa kokelaiden luku- ja kirjoitustaitoa monipuolisesti.

OKM:n poliittisen ohjauksen mukaan äidinkielen kokeen tulisi vastedes mitata mm. yleissivistystä. Vaatimus on yllättävä. Ylioppilastutkinnon äidinkielen koe on paitsi osa ylioppilastutkintoa myös lukion päättökoe. Lain mukaan äidinkielen kokeen tehtävien on perustuttava äidinkieli ja kirjallisuus -nimisen oppiaineen opetussuunnitelmaan ja sen mukaisesti toteutettuihin lukiokursseihin.

Entä nyt? Äidinkielen kokeessa kai tulisi OKM:n tahdon jälkeen laatia sellaisia tehtäviä, joissa kokelaan tulee tuntea putoamiskiihtyvyys (9,81 metriä sekunti toiseen) sekä syyt kristinuskon levenemiseen Rooman vallan aikana. Tämäntyyppisistä tehtävistä on toki paljon kokemusta 1800-luvulta.

”Syyt kristinuskon levenemiseen Rooman vallan aikana” on käypä kirjoitustehtävä yleissivistyksen mittaamiseen. Tämä tehtävä tosin on kertaalleen jo käytetty 1800-luvulla. Samoin ”Kukat ja viherkasvit kotiemme viihtyisyyden lisääjinä” tuli käytetyksi keväällä 1974. Nämä tehtävät kyllä toteuttaisivat opetusministeri Jukka Gustafssonin vaatimuksen yleissivistyksen mittaamisesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien omaksumisen astetta ne mittaavat vai toissijaisesti.

Näyttää siltä, että ns. poliittinen ohjaus voi ohittaa kokemuksen ja asiantuntemuksen. Vastaanvanlaista puhdistusta ei liene ylioppilastutkinnon historiassa ennen nähty.

Ja muuan pulma vielä: jos äidinkielen koe tulevaisuudessa mittaa yleissivistystä, millainen sensori arvioi kokelaan suorituksen?