Minulla on tapana perjantaisin lukea lehtiä ja juoda olutta. Aina tulee sanomista.
Suomen Kuvalehti kuuluu perjantailukemistooni, vaikka joka perjantai uhkaan peruuttaa kestotilaukseni - useimmiten Ruokasen tähden. Hän on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.
Ei muuten kuulunut sitä SK:n kalenteria minulle, vaikka muistaakseni postitin taikka muuten ilmoitin tahtoni siitä, että minulle se kalenteri eikä sitä toista mikä se nyt oli. Jokin vehe.
Mutta kyllä SK iloa tuottaa. Tänään bongasin kaikkien äikänopejen ja sensoreitten märän unen sivulta 47: "Seattlessa järjestettiin vuonna 1999 ensimmäinen WTO-vastainen mielenosoitus, jonka seurauksena kokous jouduttiin keskeyttämään."
Jumaa...! Että sitten mielenosituksen jälkeen (seurauksena) järjestettiin kokous. Se tosin jouduttiin keskeyttämään. Miksi?
Sivuilla 50-53 minun tekee mieleni ottaa yhteyttä asianajaja Heikki Lampelaan. Ei ole minulla juttuja menossa juuri nyt, mutta haluaisin keskustella kokeneen asianajajan kanssa siitä, miten oikeuskäsittelystä tulee narratiivien taistoa. Tätä on tutkittukin sekä lakimiesten että kirjallisuudentutkijoiden toimesta, mutta minulla olisi tästä sekä kokemusperäistä että teoreettista tietoa. Että miten diskursiivisesti luotu oikeussalin todellisuus vähitellen erkaantuu referentiaalisuudesta, ja kaikki sanottu alkaa viitata aikaisemmon sanottuun.
Risto E. J. Penttilä aloittaa mielipidekirjoituksensa (s. 57) komeasti: "Tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti lehtihaastattelussa, että perussuomalaisia äänestetään siksi, että puolueessa nähdään 'rasistisia' piirteitä." Hän ei mainitse lähdettä, joten hän asettunee siihen joukkoon, joka tuottaa ne uutiset, joista puhuin edellisessä kirjoituksessai.
Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja ja entinen kansanedustaja. Näkyy olevan luppoaikaa ja foorumeita kirjoitella.
Muutama sivu jäljellä. Pitää lukea säästellen. Jyviä ja akanoita on pohdittu (ks. SMS sv. "pohtia") tähänkin asti, mutta kootut jyvät ja akanat ovat vasta lopussa.