Tai ainakin kirjoitan.
Jo muinaisista roomalaisista en tiedä, mutta televisiossa, joka on ”Ikkuna avaraan maailmaan” kuten YTL keväällä 1974 tehtävänantonsa nimesi ja josta sanotusta aiheesta kirjoitin ylioppilasaineen, joka oli huono mutta jäi ns. kakkosaineeksi ja ykkösaineestani ”Hiihdon hurmaa” antoi empaattisena tunnettu jyväskyläläissensori Paavo Pulkkinen minulle arvosanan laudatur josta häntä melkoisella viipeellä kiitin tamperelaisessa yökerhossa kello 02.33, näkee usein uutispätkää jossa ”taistelija” tällää AK 47:n nurkan taakse ja ampuu umpimähkään, joka on aik. tuhkaa ollut, sarjatulta.
Tähän asti kaikki hyvin.
Tähdättyjen laukausten merkityksestä toisessa maailmansodassa sanoisin lähinnä sen, että se on suuri. On tehty tilastoja. Kaikesta tehdään tilastoja. On kuitenkin muistettava, että Valmetin normaalissa lippaassa on 30 patruunaa. Äkkiä ne menee ollen sanotun sohlotuksen jälkeen välittömästi (par. heti) hakeuduttava näkösuojaan ja vaihdettava lipas. Riitaoja tänne!
Patruunankantajaa ei ole syytä väheksyä.
Mutta ei myöskään ylioppilasainetta, joka noudattaa tehtävänantoa ja jossa asian käsittely on monipuolista ja nousee abstraktille tasolle ollen pakoton ja synnyttävä parhaassa tapauksessa lukijassa elämyksen joka arvostelukriteerinä kuitenkin on perseestä. Tästä syystä kokelaalle on myönnetty oikeus käyttää kokeessa tietokonetta.
Havaitsin, että Osku-koiralla joka on viisikuukautinen porttikolli eli bordercollie, on Allure-varustus: metallinhohtokarva, korkeaprofiilitassut ja alupallot, portaattomasti säädettävät korvat, häntä takana sport-asennoin, ja ennen muta sanottu O. on saanut hyvän juko-koulutuksen – tämä sofistikoitunut koiratermi tarkoittaen juoppokoulutusta – jonka avulla sanottu O. on sensitiivinen (vääntö alkaa jo luvusta 1400 k/min!).
Yllä luetelluista syistä jätän yllä olevan aineeni sensori Erkki Lyytikäisen arvosteltavaksi jahkas hän palajaa porttugalinresidenssistään koto-Suomeen tähden johdattamana. Se on siis Pohjantähti. Se tähti siis. Kuten jo mainitsin.