Merkillinen "vaan"

Niin kuin nyt tuon ”vaan”-sanan yleistyminen kirjoitetussa kielessä sellaisiin paikkoihin, joihin se ei kuulu. Ensin se syrjäytti ”vain”-sanan tunkemalla sen paikalle. Lukekaa lehtiä niin huomaatte.

Nyt se kirottu ”vaan” on ruvennut tuppaamaan virkkeenalkuiseksi, jolloin se siirtyy ”mutta”-sanan merkitykseen.

Kyllä jotain tarttis tehdä. Otetaan mallia päästöoikeuskaupasta. Opetusministeriön tulee jakaa (pieniä) ”vaan”-kiintiöitä, jotta kirjoittajat ryhtyisivät tarkkailemaan ”vaan”-sanan käyttöä. Näin sen väärinkäyttö varmaan vähenisi.

Nykyisten ns. jälkimarkkinoiden ja monenlaisten johdannaisten aikana kävisi tietysti niin, että ”vaan”-kiintiönsä käyttäneet voisivat ostaa ”vaan”-oikeuksia niiltä, joilla niitä vielä on. Keskuskauppakamari ja rahoitustarkastus valvoisivat ”vaan”-pörssiä. ”Vaan”-oikeuksien hinta määräytyisi vapailla markkinoilla.

Pimeätäkin kauppaa saatettaisiin käytä. Eipä aikaakaan, kun itähelsinkiläisessä intellektuellibaarissa kuulisi hiljaisenkähisevällä äänellä tehdyn ehdotuksen: ”Et  satu tartteen vaaneja? Takuutavaraa, opetusministeriön pakkauksessa. Saisit halvalla.”