Aika puhuu kieltään?

Ennen meillä oli paljon kysymyksiä. Oli torpparikysymys, naiskysymys, väkijuomakysymys ja paljon muita kysymyksiä.

Edistystäkö lienee se, että meillä ei nykyään ole kysymyksiä? Eikä meillä ole sellaisia hankaluuksia, vääryyksiä tai epäoikeudenmukaisuuksia, jotka heti pitäisi hoitaa tai korjata. Ei ole, koska meillä on haasteellisia tilanteita, kriisitietoisuuden puutetta ja labiiliudesta johtuvaa turbulenssia globaalissa finanssimarkkinassa.

Mutta ei hätää. Kaikki hoidetaan sillä, että asioista (olkoot asiat isoja tai pieniä) on sovittu hallitusneuvotteluissa Säätytalon yössä.

Säätytalon yössä tehdyt päätökset oikeuttavat kysymään, olivatko kaikki neuvottelijat työkykyisiä. Auton ajamista säätelevät monenlaiset kuljettajan vireystilaa koskevat säännökset. Ei saa ajaa humalassa, ei saa ajaa väsyneenä – yli vuorokauden jatkunut hereilläoloaika vastaa melkein törkeän rattijuopumuksen kriteerit täyttävää ymmärrys- ja reagointivajetta.

Mutta ei hätää. Meillä on kehysriihi, joka tuottaa linjauksia. Linjauksia noudatetaan. Linjauksia noudatetaan, koska linjauksista on kehysriihessä sovittu. Säätytalon yössä sovittua hallitusohjelmaa noudatetaan, koska se hallitusohjelma on sovittu Säätytalon yössä. Kysymys (vanhanaikainen?): Kuinka paljon vahinkoa saa aikaan sattumaministeri, joka noudattaa hallitusneuvottelun päätöksiä ja kehysriihen linjauksia?