Jokaisella on tämänsä, kirjoitti Pentti Saarikoski. Joillakin niitä on liikaa.
Pronomineilla hän ja tämä on kummallakin kirjoitetussa
kielessä vissi tehtävänsä. Tämä viittaa yleensä tekstissä juuri mainittuun
henkilöön. Iso suomen kielioppi antaa tämmöisen esimerkin: ”Ritari polvistui
neidon eteen ja pyysi tämän isältä lupaa viedä neito Roomaan, jossa hänestä
tulisi keisarin puoliso.”
Kieliopin esimerkki on vähän outo: ritari polvistuu neidon
eteen mutta puhuttelee tämän isää. Mitä se siinä neidon edessä tekee kun isälle
puhuu? Mutta tämä on kyllä oikeassa
tehtävässään, viittaamassa neitoon.
Hän ja tämä alkavat mennä iloisesti sekaisin. Tämä
tuntuu tunkeutuvan hänen tilalle. Demonstratiivipronomini on siis siirtymässä
persoonapronominin tehtäviin. Toisinaan hänen ja tämän ylenmääräinen käyttö
johtaa aika hulppeisiin virkkeisiin: ”Vuonna 1981 hänet tuomittiin vankilaan
tämän kritisoitua presidentti Anwar Sadatin hallintoa.” (HS 25.5.2011.) Virke
on päälle päätteeksi kappaleen alussa, jolloin sen omituisuus korostuu.
Varsinkin kappaletta aloittavassa virkkeessä olisi syytä
mainita subjekti nimeltä. Tässä tapauksessa subjekti on El Saadawi – tämästä on
siis hänessä kysymys. Esimerkkivirkkeen asia olisi ollut paremmin ilmaistavissa
vaikkapa näin: ”Vuonna 1981 El Saadawi tuomittiin vankilaan hänen kritisoituaan
presidentti Anwar Sadatin hallintoa.”
Tuossa tapahtumassa lie ollut olennaista myös se, että ei polvistuta isän eteen, keisarin nimen alla kun kuitenkin oltiin liikkeellä, ei pienemmille isännille sovi liikaa kunnioitusta osoittaa.
”NAISET ihailevat kuninkaallisia. HE ovat vähän kummallisia.”
Vrt. ”Naiset ihailevat KUNINKAALLISIA. NÄMÄ ovat vähän kummallisia.”
Tuohon sääntöön Koskelakin viittaa, mutta epätyydyttävä esimerkkivirke silti on. Mutta entäpä näin: ”Ritari polvistui neidon eteen, kääntyi tämän isän puoleen ja pyysi lupaa viedä neito Roomaan, jossa hänestä tulisi keisarin puoliso.”
Korrektisti (eli temporaalirakenteen mukaisesti) tulkittuna: 'E. S. tuomittiin vankilaan sen jälkeen, kun hän oli arvostellut presidentti A. S:n hallintoa'. Tätä ei kuitenkaan tarkoitettane?
Korrektisti muotoiltuna virkkeen perimmäisen merkityksen mukaisesti: "- - tuomittiin vankilaan, koska hän oli arvostellut - - ".
Joten pyyhkeitä HS:n virheelliselle temporaalirakenteelle.
hölmömpi näkee näiden toisiaan seuranneiden tapahtumien välillä välillä syy-seuraussuhteen.
Jos lukisin jostain, että "vuonna 1981 E.S. tuomittiin vankilaan sen jälkeen, kun hän oli juonut kaljan", olisin aivan närkästynyt, koska luulisin tyhmänä, että kaljan juominen olisi johtanut vankilatuomioon.
Samaan tapaan käytetään väärin toisen infinitiivin instruktiivia (http://www.poliisi.fi/poliisi/etela-pohjanmaa/home.nsf/PFBD/1035B0E03E35DD2EC22578A3002933C6): "- - nainen oli menettänyt ajoneuvon hallinnan vasemmalle kaartuvassa mutkassa ajautuen ojaan- - ." Olisi kiintoisaa nähdä käytännössä, miten ojaan ajautumalla (tai ajautuen) voi oikein menettää ajoneuvon hallinnan. Yleensä ensin menetetään auton hallinta ja vasta sitten ajaudutaan ojaan, jos ajaudutaan.
Minulle on käynyt juuri noin (harjoittelussa muulta liikenteeltä suljetulla alueella). Meni vähän pitkäksi mutta pysyi hanskassa kunnes pito katosi. Ja sitten mentiin. Ei käynyt kuinkaan.
Se nyt kumminkin on varmaa, että kun pito katoaa, ei auto kenenkään hallinnassa.
Melko kauas pronomineista tämä keskustelu tosin on edennyt.
”Vuonna 1981 El Saadawi tuomittiin vankilaan hänen kritisoituaan presidentti Anwar Sadatin hallintoa.”
Niin. Eihän tuo temporaali-ilmaus oikeasti kerro vankilaan joutumisen syytä. Että siis El Saadawi kyllä tuomittiin vankilaan sen jälkeen, kun hän oli kritisoinut Sadatia. Mutta mistä syystä tuomittiin? Temporaali-ilmaus ei kerro kausaaliudesta.
Salama iski. Sen jälkeen Koskela joi oluen.
Salaman iskettyä Koskela joi oluen.
Juotuaan oluen Koskela pidätettiin (vaikka nyt sitten yhdys sana virheestä, jos asialla oli kieli poliisi). Ei se sen oluen juomisen syytä siis ollut. Vaikka eihän se olut mitään juonut, vaan Koskela joi (tuossa esimerkissä siis).
Ostettuaan R-kioskilta purukumin hänet pidätettiin. Oli varmaan tehnyt jotain pahaa ennen kuin hänet pidätettiin.
Temporaali-ilmaus kyllä lehdistön nykyisten lubenterkirjottajien toimesta käsin oletetaan ilmaisevam myös kausaalisuutta. Mutta niin se yleensäkin on: jos kaksi asiaa tapahtuu peräkkäin, luullaan että niiden välillä on kausaliteetti. Joskus on, jokus ei.
Auto ajoi puuhun. Kuljettaja kuoli. Mutta voi se olla niinkin, että kuljettaja kuoli ja auto meni puuhun (kuin hauki puuhun laulamaan). Tutkijalautakunta tutkii (autoa, haukea ja puuta).