Saatana

Ihmettelen näköjään ihan yksinäni. Ketään muuta ei näytä ihmetyttävän.

Että ei kai siinä virkojen taikka työsopimussuhteitten yhdistelmässä ole mitään ihmeteltävää. Voinemme yllä yhtä aikaa vaikka HUS:n ensihoitoyksikön tutkimusjohtajia ja Suomen hautausurakoitsijoiden tutkimuslaitoksen toimitusjohtajia. Tämmöinen yhdistelmä on muuten keksitty jo, ulkomailla tietenkin. Se johti melkoiseen kilpailuun kalmoista: niitä lopulta jo tuotettiin ja väliin myös varasteltiin toisten kylmiöistä. Puolassa taisi näin käydä.

Se, mitä ei ihmetellä, luonnollistuu normaaliksi. Jos jokin kusetus on iso, muunna se tekstiksi ja laita se kaikkien nähtäväksi. Silloin sitä ei huomaa kukaan, koska se on kaikkien nähtävillä. Tämä on se seikka, jonka vuoksi myös kieliblogissa kannattaa urputtaa kielen makrotasolla tehdystä kusetuksesta.

Goebbels oli aika viisas mies. Siis äykäs. Hyvyydestä tai pahuudesta tai moraalista yms. en sano mitään.

Ei ole kuulunut Jyväskylän yliopiston hallintojohtajan kommenttia. Vartoillaan. Kai silläkin jonkinlainen tulosvastuu on. Että vastaa, kun kysytään.

Kyllähän tämä on erittäin omituinen juttu, mutta ehkä näiden blogien kautta ei kuitenkaan voi kaikkia ja kaikenmaailman asioita hoitaa saati olettaa, että kaikenmaailman ihmiset ja juuri tämän asian asianosaiset niitä lukevat. Siis toinen kanava tälle asialle, luulen ma.

Joo, niin se on. Kieleen ja viestintään ihmettelyni liittää kyllä se erikoinen ilmiö, että riittävän näkösälle pantu ja luonnolliseksi tehty asia ei herätä ihmettelyä.

Nyt tätä herra Koskelaa jo häiritsee sekin, että asiat tuodaan julkisesti esiin. Että ei pääse edes syyttämään hallintokoneistoa asioiden piilottelusta. Todella kieroa!

Tällä "saatana" -otsikolla varustetulla tekeleellä nyt ei ollut mitään tekemistä kielen ilmiöiden kanssa. Vai oliko tarkoitus naturalisoida katkeruus...

En nyt juuri valita mistään. Toisekseen sain Mika Malirannalta asiallisen ja selventävän vastauksen ihmettelyyni.

Kannatti siis ihmetellä. Viisastuin.

Että mitkä mahtavat olla tämän asiantuntijafoorumilta näyttävän blogin laatukriteerit? Täällä esitetään vakavia syytöksiä ilman perusteluita. Kun riippumattomuuteni tutkijana kyseenalaistetaan, tunnen että kunniaani on loukattu törkeällä tavalla. Työskentelen 4 päivänä viikossa Etlassa ja 1 päivän Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, joten kirjallisuudentutkija ja kriitikko Lasse Koskelan ei tarvitse olla huolissaan töitteni yhteensovittamisesta työajan osalta. Ongelmaa ei ole myöskään tutkimuksenteon kannalta. Kuten Etlan kotisivullakin kerrotaan, se on tutkimuslaitos, jossa tehdään tutkimusta sekä talousennusteita. Tutkimuksen laatua arvioidaan Etlassa samoilla kriteereillä kuin Jyväskylän kauppakorkeakoulussa. Yksi keskeinen mittari on julkaisut vertaisarviointia käyttävissä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa. Tältä osin Koskela voi huojentaa oloaan tutkimalla Etlan tai minun kotisivua (http://staff.etla.fi/maliranta/).

Minä puolestani jo ehdin lopettaa ihmettelyni saatuani Malirannalta vastauksen. Siitä ilmeni professorin viran osa-aikaisuus, joka selittää mahdollisuuden hoitaa toista tointa.

Mitä Etlaan tulee, esitin ihmettelyni tavallisen lehdenlukijan tilanteessa. Tähänkin ihmettelyyni olen saanut yllin kyllin vastausta.

Ihmettelyni yhteys kielenkäytön kysymyksiin on se, että viestinnässä törmää monesti teksteihin, joissa pienillä yksitysikohdilla voi olla laajat taustat.

Olisiko kannattanut ensin tutkia ja sitten vasta hutkia? Nyt tulit aggressiivisella kielenkäytölläsi ja perättömillä epäilyilläsi luoneeksi mielikuvan, että kyseinen professori on varsinainen konna, joka nostaa kahta "liksaa" kahdesta päällekkäisestä toimesta. Samalla tulit kyseenalaistaneeksi paitsi professorin tekemän tutkimuksen riippumattomuuden, myös Jyväskylän yliopiston toiminnan ja menestymisen kansainvälisessä tieteellisessä kilpailussa.

Totta. Kielenkäyttö on vaarallista.

Eikö sen mielikuvan kahden liksan nostamisesta sentään luonut ko. kirjoituksen kaksi titteliä? Unohtui siitä se "osa-aikainen", joka olisi selventänyt asiaa.

Jupakkaan liittyy kyllä myös toinen, melko kielellinen asia. Viimeaikainen kehitys erityisesti julkishallinnon elinten, valtion liikelaitosten ja tutkimuslaistosyen nimissä on johtanut siihen, että varsinkaan lyhennenimestä ei käy, onko kyseessa julkishallinnon viranomainen, valtion liikelaitos, valtion tutkimuslaitos, yksityinen tutkimuslaitos, liikeyritys vai aatteellinen yhdistys.

Tässä (vain vähän) listaa: Ake, AVI, CEN, Cimo, Destia, Efta, EK, ELY, Esa, Etla, ETY, HUS, ILO, Kela, Kivi, Kok., KOK, KYS, Mela, Metla, Nasa, Nobina, Rata, SEPA, Sitra, Stakes, STUK, Supo, Syke, Tane, Tekes, Teosto, Tike, Tukes, Umo, UTVA, Veolia.

Lisää lyhenteitä ja lyhennenimiä voi opiskella Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta.

"Samalla tulit kyseenalaistaneeksi paitsi professorin tekemän tutkimuksen riippumattomuuden, myös Jyväskylän yliopiston toiminnan ja menestymisen kansainvälisessä tieteellisessä kilpailussa."

Noin sitten kirjoitit. Jumpe! Nytkö siellä Jyväskylässä katsellaan Jyväskylän yliopiston savuavia raunioita?

Olen tutkinut verbaalisen tykistöni, ja totean, että kyseessä on ns. firendly fire. Tarkoitus oli kiinnittää huomiota kielenkäyttöön. Vastikään saamastani raportistasi käy ilmi, että siinä sivussa Jyväskylän yliopisto meni pirstaksi.

Ikävä tapaus. Pahoittelen. Koetan vastedes säästää suomalaisia yliopistoja. Tällä kirjoitustahdillahan ne pahimmassa tapauksessa loppuvat jo huhtikuussa.

Erityisessä tutka- ja tulivarmistuksessani on Helsingin yliopisto. Sitä en halua tuhota edes ns. oheisvahinkona, koska se maksaa minulle palkkaa.

En tosin osannut oletttaa, että Sanghain yliopiston rankkaajat minun ihmettelyni perusteella pudottaisivat Jyväskylän yliopiston rankinglistansa loppupäähän.

Koetan saattaa tulenjohtoni tiedoksi, että se ei enää suotta tuhoaisi suomalaisia yliopistoja. Vähän huono omatunto minulla on jo siitäkin, että tulin pilkkoneeksi Nokian kirjoiteuksessani Vittu.

Tekevälle kirjastovirkailijalle sattuu. Sori. Koittakaa nyt kumminkin aloittaa jälleenrakentäminen siellä Jyväskylässä. Poikkean katsomassa jahka ehdin. Jos siellä enää on majoitustiloja...

En ole lähelläkään Jyväskylää enkä sen (enkä minkään muunkaan kaupungin) yliopistoa.

Siinä olet oikeassa, että kielnkäyttösi johti, kuten itse asian ytimekkäästi englanniksi ilmaisit, frienly fireen. Sehän tarkoitaa omiensa ampumista.

Ikävää että niin kävi. Mitä Jyväskylän yliopistoon tai mihinkään muuhunkaan kohteeseen tässä maailmassa tulee, niitä eivät verbaaliset kumiluotisi varmasti pahasti ole satutteneet; aiheuttamasi frienly firen jälkeen kaikki tajuavat, mistä on kyse. Sori.

Frendly fire?

Eikö koulutettu ihminen osaa enää ilmaista asiaansa sotkematta sontaa selvän suomen kielen sekaan?

Hyvä kysymys! Vastaus: näppärältä kuulostavien englanninkielisten sanojen sirotteleminen tekstiin esimerkiksi lukijan sumuttamiseksi on retorisista keinoista alkeellisimpia.

mutta voisi siinä englanninkielisen ilmaisun käyttämisessä nähdä tarkoitettakin: kun vetää risteilyohjuksellä toista päähän, voi sanoa, että sori tää oli ihan ystävällistä... että siis jopa jonkinlaista vinoilua juuri sitä ilmiötä kohtaa että käytetään englanninkielistä eufemismiä...

Kyllä tässä keskustelussa varmaan on kyse jostakin meikäläisen käsityskyvyn ylittävästä sarkasmista, itseironiasta tai muusta hienosta. Keskeiseen asemaan noussutta fraasia ”friendly fire” ei nimittäin kukaan tätä ennen tässä keskustelussa kirjoittanut vahingossakaan oikein. Tämän täytyy olla tarkoituksellista, koska kyse on sentään hyvin tavallisista sanoista.

Olisikin vain sumutusta. Useasti englannin käytön syynä tuntuu nykyään olevan pikemminkin vajavainen/rappeutunut suomen kielen käyttötaito.

Kun tarkoitus on kiinnittää huomiota kielenkäyttöön ja samalla tulee lyöneeksi kielen käyttäjän pirstaksi, kyseessä on kyllä collateral damage eikä friendly fire, josta tas olisi ollut kyse, jos olisi tullut pirstoneeksi itsensä tai omat joukkonsa.

Ironinen vaikutus syntyi kuin syntyikin! Kielenkäyttö voi olla vaarallista!

Huomaan, että olen tuolla ylempänä tehnyt lyöntivirheen. Kirjoitin firendly fire, po. friendly fire. Se tuotti toisille iloa, toisille ihmetystä. Mutta aika hauska muodostehan tuo "firendly" on, kun siinä on tuo fire-alku. Että tulin keksineeksi uuden termin siinä?

Olen viime aikoina kouluttanut sekä kissaa että koiraa. Niillä on eroa. Kun koiralle osoittaa sormella jotakin, se katsoon sormen suuntaan ja etsiin osoitettua kohdetta.

Kissa taas jää tuijottamaan sormea.

Monet kielestä kirjoittavat muistuttavat tässä suhteessa kissaa. Kissat on kyllä mukavia.

Tuosta Koskelan viimeisestä esimerkistä voisi päätellä, että silmänkääntäjä pystyy huijaamaan koiraa, muttei kissaa.