Arjen viestintää, osa 276

Tapahtuu Tartossa neukkuajan loppupuolella. Yliopiston lehtori ja psykologian dosentti kohtaavat iltapäivällä bussissa matkalla töistä kotiin. Lehtori muistaa edellisestä tapaamisesta, että dosentille on valmistumassa tilavampi asunto uuteen kerrostaloon lähiön perukoille. Siinäpä oiva joutopuheen aihe.

Lehtori: Hyvää päivää!
Dosentti: Päivää päivää!
-- Se teidän talonne taitaa olle jo valmis.
-- Onhan se, valmis.
-- No, te olette muuttaneet sitten uuteen asuntoon.
-- Ei, emme me vielä ole muuttaneet. Siellä täytyy ensin pitää remontti!

Harjoitus tämä on sikäli että olisi mietittävä, kuinka keskustelu luontevasti jatkuu.

Minäkin olen törmännyt tuohon ennen siivoajaa siivoamiseen. Ystäväni kertoi kerran, ettei kehtaa näyttää siivoojalle, kuinka sotkuiseksi heidän kotinsa joskus pääsee, ja siivoaa sen siksi vähemmän sotkuiseksi ennen sovittua siivousta. Halu näyttää muiden silmissä moitteettomalta on joskus vallan epäkäytännöllistä. :) Lassen mainitseman esimerkin taustalla voi tietysti olla jokin toinen syy, jota en osaa arvata.

Kyllä meillä, jos ei siivota, niin ainakin pannaan paikat kuntoon ja tavarat paikoilleen ennen siivoojan tuloa. Nykyajan siivoustyö on pölyn ja lian poistamista pinnoilta. Sitä haittaa ja hidastaa huushollin epäjärjestys. Työpaikalla siivoojat jättävät koskematta papereita ja tavaraa pursuavan työpöydän. Arvioin, että saan paremman vastineen kotisiivoojalle maksamastani palkasta, kun pyrin tekemään hänen työnsä helpoksi.