Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 


Raimo Sailas













Raimo Sailas on valtiosihteeri. Hän on toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 1995. Valtiovarainministeriössä hän aloitti jo vuonna 1971. Nivalasta kotoisin oleva Sailas pitää marjastuksesta, sienestyksestä, lukemisesta ja shakista. Hän kirjoittaisi mielellään enemmän, ellei aika kuluisi puhumiseen. Joskus hän ihmettelee, ovatko virallisteksteihinkin jo ehtineet ”eläköityminen” ja ”ongelmatiikka” kielen rappiota vai sen kehitystä.

Raimo Sailas

4.1.2010 16.08

Maailman vaikein kieli

Englantilainen laatulehti The Economist ilahduttaa lukijoitaan usein jutuilla, joiden aihepiiri on mahdollisimman kaukana lehden nimestä. Erityisesti lehden joulunumerot ovat tässä suhteessa antoisia.

 

Menneen joulun edellä pohdiskeltiin, mistä löytyisi maailman vaikein kieli. Yleensä ihmisillä on lehden mukaan taipumusta pitää omaa kieltään mutkikkaana ja vaikeasti opittavana. Englanninkielen lehti kuittaa kuitenkin olevan yksinkertaista ja perustelee väitteensä hyvin.

 

Saksankielessä on tunnetusti kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri, joiden käytössä ei ainakaan vieraskielisen silmin ole logiikkaa. Vääräleuka Mark Twain ihmettelikin, "why a young lady has no sex, but a turnip has" (saksassa Mädchen on neutri, Steckrübe eli lanttu puolestaan feminiini).

 

Suomalais-ugrilainen kieliryhmäkin mainitaan. Vironkielessä todetaan olevan peräti neljätoista verbin sijamuotoa eli suunnilleen saman verran kuin sen sukulaiskielissäkin.

 

Vaikeinta kieltä etsiessään lehti päätyy lopulta itäiselle Amazonille, mistä löytyy vajaa tuhat tuyuca -kielen puhujaa. Ääntämiseltään kieli ei ole vaikeimpia, mutta kielioppi on sitä konstikkaampaa.

 

Yhdellä sanalla voidaan usein ilmaista paljon, esimerkiksi sana hóabãsiriga tarkoittaa "minä en osaa kirjoittaa". Tuyucan kieliperheessä on arvioitu olevan 50-140 sukua (saksassahan niitä oli kolme), joista osa on ymmärrettävästi harvinaisia.

 

Ihastuttavin piirre on The Economistin asiantuntijan mukaan kuitenkin se, että tuyucan kielen verbin lopusta voi päätellä, mistä puhuja tietää sanomansa paikkaansapitävyyden. Esimerkiksi diga ape -wi tarkoittaa "poika pelasi jalkapalloa (tiedän sen, koska näin hänet). Diga ape -hiyi tarkoittaa "poika pelasi jalkapalloa (näin oletan)". Muissakin kielissä esiintyy vastaavanlaista erottelua, mutta tässä kielessä se on pakollista.

 

Lehden mukaan vain muutama sata maailman 6000 kielestä on kartoitettu perusteellisesti. Surullista on, että monia kieliä puhuu vain muutama sata ihmistä ja moni on ehtinyt jo kuolla modernisaation ja globalisaation jalkoihin.


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele



Blogia päivitetty 27.8.2010

Kotus-blogi

– kaikkea kielestä

Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.

Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!

Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.

Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.


Palaute

Ehdota aihetta


 
Poutapilvi web design Oy