
Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.

Terhi Ainiala
Nimenvalinta lapselle on iso tehtävä. Nimeä antaessaan ja ennen kaikkea valintaa perustellessaan vanhemmat rakentavat ja vahvistavat omaa identiteettiään. Ollaanko tavallisia vai originelleja, perinteisiä vai moderneja, käytännöllisiä vai esteettisiä tai kansallisesti vai kansainvälisesti suuntautuneita? Nimenantajien nimi-identiteetti koostuu yleensä näiden ominaisuuksien yhdistelmistä.
Nimenvalintaa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä on tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkinut Emilia Aldrin. Uppsalan yliopistossa 29.4. tarkastettu väitöskirja tarkastelee nimenantoa ja nimikeskusteluja laajan aineiston - kyselylomake- ja haastatteluaineiston - valossa. (Olin vastaväittäjänänä ja voin empimättä sanoa, että väitöskirja on erinomainen. Ja verkossa luettavissa; ylläoleva linkki johdattaa perille.)
Nimenvalinnan rinnalla vähintään yhtä tärkeää on monesti valitun nimen perusteleminen. Miten juuri tähän nimeen päädyttiin, millaisia vanhempien ja perheen arvoja ja ihanteita nimi ilmentää? Ja millaisista ja keihin kytketyistä ominaisuuksista halutaan puolestaan sanoutua irti? Joillakin tutkimuksen vanhemmilla tällaisia olivat mm. julkkikset tai työväenluokka.
Tutkimuksen tulosten perusteella iältään vanhemmat ja koulutetummat vanhemmat ovat usein nimenannossaan konservatiisia. Nuoremmat ja vähemmän kouluja käyneet nimenantajat taas suosivat enemmän luovia ja moderneja nimivalintoja.
Mahtaisiko suomalainen nimenanto näyttää samanlaiselta?
Blogia päivitetty 17.6.2013

