Maalari maalasi taloa

Tehdään kotona aika perusteellista remonttia. Seiniä on kaadettu, lattioita revitty auki, uusia putkia vedetty. Eristevillat pöllyävät ja voimasanoja pääsee.

Ja maalarinteippiä kuluu. Tuli tuossa yhtenä iltana teipatessa sitten mieleen, kuinka lapsena opin tämän sanan.

Oli kesä joskus 1970-luvun alkupuolella. Sukulaistalossa tehtiin remonttia, jossa ulkoseinätkin maalattiin. Hommissa oli ammattilaismaalari, josta puhuttiin vain maalarina. Tässäkin remontissa tarvittiin maalarinteippiä. En ollut varhemmin moista teippia nähnyt saati nimeä kuullut. Vaan nyt tuli teippi nimineen tutuksi.

Remontti tuli valmiiksi, maalarin pesti päättyi, kului viikkoja, kuukausia. Talvi tuli. Sukulaisissa käydessä kuulin, kun aikuiset yhä puhuivat maalarinteipistä. Tarvittiinhan sitä aina siellä ja täällä. Ihmettelin, kuinka paljon sillä kesän maalarilla teippiä oli ollut, kun sitä aina vaan riitti.

Kunnes vähitellen ymmärsin, että ei se ollutkaan maalarin teippiä vaan maalarinteippiä. Maalarinteippi olikin tietynlainen teippi, ihan oma kielen sana. Eikä se maalarisetä ollut jättänyt läjäpäin teippirullia jälkeensä.

Ehkä tässä aikuisiän remontissakin kielen salaisuuksia aukeaa. Tai kun nyt edes valmistuisi se remontti.