Nimet naamakirjassa

Olen Facebookissa. Niin varmaan tekin, melkein kaikki ainakin. Minä tosin olen aika laiska kirjoittaja ja peukun nostaja. Enkä sitten pelaa niitä pelejä siellä. (Sori vaan, kaikki FB-kaverit!)

Minut löytää Facebookista helposti. Nimeni kun lienee uniikki. Täyskaimaa en ole löytänyt. (Hei, jos sinä, maailman toinen Terhi Ainiala, luet tätä, ilmoittaudu!)

Olen laittanut Naamakirjaan myös naamakuvani. Se on ihan tunnistettava kuva, joten yksilöidyn varmasti. 

Aika moni on jättänyt naamansa kuitenkin piiloon. Suosittuja keinoja on laittaa söpö lapsuuden tai nuoruusvuosien kuva. Tai sitten kuva, jossa vaeltelee tunnistamattomana, kaukaisena pisteenä, Lapin tuntureilla tai muualla. Sitten ovat tietenkin vielä ne tapaukset, joissa kuvana on oman koiran tai kissan kuva. Tai jotain ihan muuta. Kyllä maailmassa kuvia piisaa.  

Naamakirjassa voi piiloutua myös nimen taakse. Enkä nyt tarkoita sitä, että jos olisin Minna Lehtinen, etsimiseeni Facebookissa menisi tovi klikkaamalla niitä kaikkia samannimisten profiileja. Vaan että oman nimen sijasta käytössä on peitenimi. Nimensä voi vaikka kääntää tai mukakääntää ulkomaan kielelle. Tai kytkeä Facebookin maailmaan: löytyy aika monta tyyppiä, joiden sukunimi on Naamakirja ja yllättävän monta sellaistakin, joiden sukunimi on  Naamanka. Jälkimmäinen on ihan oikeakin sukunimi, mutta olisiko niitä näin paljon FB:ssa?  

Nyt nimistöntutkija minussa innostuu! Näitähän olisi hauska tutkia. Kerätäänpäs aineisto ensin. Lähettäkää kommentteja blogiini tai suoraan minulle (etunimi.sukunimi@kotus.fi).   

Luulen vielä, että peitenimi voi Facebookissakin paljastaa enemmän kuin oikea nimi. Samoin kuin ei-omakuva voi kertoa enemmän kuin passikuva. Tarvitaan vain oivaltavia kavereita.