
Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.

Terhi Ainiala
Kotuksen verkkosivuilla julkistetttiin hiljan sukunimien taivutusluettelo. Tähän tuiki tarpeelliseen ohjeistoon on koottu liki 1600 sellaista sukunimeä, joiden taivutus on herättänyt kysymyksiä. Luettelosta näkee, että esimerkiksi Malmirae taipuu Malmirakeen, Melkas Melkkaan tai Melkaksen (molemmat käyvät) ja Rämet Rämeen. Ja tosiaankin Lonka-nimen genetiiviasu on suosituksen mukaan Longan.
Oman sukunimeni taivutus ei ole tuottanut hankaluuksia. Ainiala taipuu tietenkin Ainialan, Ainialalle jne. Eikä luetteloon tällaisia helppoja tapauksia ole syystä otettukaan.
Mutta siihen olen kyllä tottunut, että nimeni perusmuoto voi olla hankala. Usein nimeä saa toistaa, vallankin puhelimessa. Tavallisin virheellinen muoto on Ainila. Myös Ainala, Aniala ja Anjala ovat tuttuja. Olenkin oppinut lausumaan nimeni oikein hitaasti ja rauhallisesti.
Kerran tosin tein sen virheen, että lausuin puhelimessa nimeni sukunimi + etunimi -järjestyksessä. Sainkin sitten Aini Ala-Terhille osoitettua postia.
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele
Blogia päivitetty 17.6.2013


jostain on jäänyt päähäni sellainen näyttelijä Maria Järvenhelmeen (aiemmin Maria Vähälä) liittyvä nimitarina, että hänen mummonsa nimi on (oli?) Helmi Järvi. Mummo kuulemma aloitti puhelinkeskustelut esittäytymällä Järven Helmeksi, ja Maria poimi siitä itselleen sukunimen.