Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.
Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.
Terhi Ainiala
8.4.2010 18.16
Maalari maalasi taloa
Nimistöntutkija remontoi ja muistelee.
Tehdään kotona aika perusteellista remonttia. Seiniä on kaadettu, lattioita
revitty auki, uusia putkia vedetty. Eristevillat pöllyävät ja voimasanoja
pääsee.
Ja maalarinteippiä kuluu. Tuli tuossa yhtenä iltana teipatessa sitten mieleen, kuinka lapsena opin tämän sanan.
Oli kesä joskus 1970-luvun alkupuolella. Sukulaistalossa tehtiin remonttia, jossa ulkoseinätkin maalattiin. Hommissa oli ammattilaismaalari, josta puhuttiin vain maalarina. Tässäkin remontissa tarvittiin maalarinteippiä. En ollut varhemmin moista teippia nähnyt saati nimeä kuullut. Vaan nyt tuli teippi nimineen tutuksi.
Remontti tuli valmiiksi, maalarin pesti päättyi, kului viikkoja, kuukausia. Talvi tuli. Sukulaisissa käydessä kuulin, kun aikuiset yhä puhuivat maalarinteipistä. Tarvittiinhan sitä aina siellä ja täällä. Ihmettelin, kuinka paljon sillä kesän maalarilla teippiä oli ollut, kun sitä aina vaan riitti.
Kunnes vähitellen ymmärsin, että ei se ollutkaan maalarin teippiä vaan maalarinteippiä. Maalarinteippi olikin tietynlainen teippi, ihan oma kielen sana. Eikä se maalarisetä ollut jättänyt läjäpäin teippirullia jälkeensä.
Ehkä tässä aikuisiän remontissakin kielen salaisuuksia aukeaa. Tai kun nyt edes valmistuisi se remontti.
Ja maalarinteippiä kuluu. Tuli tuossa yhtenä iltana teipatessa sitten mieleen, kuinka lapsena opin tämän sanan.
Oli kesä joskus 1970-luvun alkupuolella. Sukulaistalossa tehtiin remonttia, jossa ulkoseinätkin maalattiin. Hommissa oli ammattilaismaalari, josta puhuttiin vain maalarina. Tässäkin remontissa tarvittiin maalarinteippiä. En ollut varhemmin moista teippia nähnyt saati nimeä kuullut. Vaan nyt tuli teippi nimineen tutuksi.
Remontti tuli valmiiksi, maalarin pesti päättyi, kului viikkoja, kuukausia. Talvi tuli. Sukulaisissa käydessä kuulin, kun aikuiset yhä puhuivat maalarinteipistä. Tarvittiinhan sitä aina siellä ja täällä. Ihmettelin, kuinka paljon sillä kesän maalarilla teippiä oli ollut, kun sitä aina vaan riitti.
Kunnes vähitellen ymmärsin, että ei se ollutkaan maalarin teippiä vaan maalarinteippiä. Maalarinteippi olikin tietynlainen teippi, ihan oma kielen sana. Eikä se maalarisetä ollut jättänyt läjäpäin teippirullia jälkeensä.
Ehkä tässä aikuisiän remontissakin kielen salaisuuksia aukeaa. Tai kun nyt edes valmistuisi se remontti.
Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele
Blogia päivitetty 17.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
Kuinka tämän tyyppiset sanat vakiintuvat kieleen, kun genetiivihän yleensä vaatii sanat erikseen (kuovin muna tms.)