Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.
Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.
Eero Voutilainen
22.11.2010 15.06
Yrityselämän kielipolitiikkaa
Ei ole itsestään selvää, että suomalaiset kirjoittaisivat edes suomalaisille suomeksi.
Avoin yritys -blogissa kirjoitetaan tänään kielipolitiikasta. Liike-elämän avoimuutta ja yrittäjäksi ryhtymistä pohdiskeleva kirjoittaja perustelee, miksi blogissa kirjoitetaan suomeksi, vaikka englanniksi kirjoittamalla voi saada periaatteessa suuremman yleisön ja alan keskustelua käydään verkossa melkein aina suomalaistenkin kesken englanniksi.
Kirjoittaja toteaa, että vaikka aiheesta kiinnostuneet suomalaiset ymmärtävätkin lähes aina hyvin englantia, äidinkielisen tekstin lukeminen on useimmille selvästi helpompaa ja mukavampaa. Myös teksti syntyy suomenkieliseltä helpommin ja paremmin suomeksi, mikä on eduksi sekä blogitekstien että kohderyhmältä toivottujen kommenttien kirjoittamisessa. Kirjoittaja toteaa noudattavansa tässä vanhaa ohjetta, että kannattaa mieluummin palvella pientä kohderyhmää hyvin kuin suurta keskinkertaisesti.
Kirjoituksesta on kiinnostavaa havaita, miten joillakin aloilla joutuu erikseen perustelemaan, jos kirjoittaa edes suomenkieliselle yleisölle suomeksi. Tällaisella alalla suomen kielen käyttäminen on usein umpihangessa tarpomista, koska useat suomalaiset yritykset käyttävät jo työkielenään englantia eikä monille tärkeille käsitteille ole toistaiseksi luontevia suomenkielisiä nimityksiä. (Kirjoittaja haastaa lukijoita keksimään suomennoksen aloittelevaa yrittäjää merkitsevälle startup-sanalle.)
Vaikka kirjoittaja itse ei otakaan sitä puheeksi, tällaisessa ympäristössä suomen kielen käyttäminen on myös tärkeä kulttuuriteko: kielen käyttöala kaventuu, jos sitä ei enää käytetä lainkaan joillakin yhteiskunnan aloilla. Tämä kielipoliittinen näkökulma on kuitenkin laiha lohtu, jos se jää yrittäjälle ainoaksi motiiviksi käyttää toiminnassaan suomen kieltä. Jotenkinhan ne laskutkin on maksettava. Siksi on olennaista, että oman äidinkielen käyttämiselle yrityselämässä etsitään myös muita kuin kieli- ja kulttuuripoliittisia syitä.
Kirjoittaja toteaa, että vaikka aiheesta kiinnostuneet suomalaiset ymmärtävätkin lähes aina hyvin englantia, äidinkielisen tekstin lukeminen on useimmille selvästi helpompaa ja mukavampaa. Myös teksti syntyy suomenkieliseltä helpommin ja paremmin suomeksi, mikä on eduksi sekä blogitekstien että kohderyhmältä toivottujen kommenttien kirjoittamisessa. Kirjoittaja toteaa noudattavansa tässä vanhaa ohjetta, että kannattaa mieluummin palvella pientä kohderyhmää hyvin kuin suurta keskinkertaisesti.
Kirjoituksesta on kiinnostavaa havaita, miten joillakin aloilla joutuu erikseen perustelemaan, jos kirjoittaa edes suomenkieliselle yleisölle suomeksi. Tällaisella alalla suomen kielen käyttäminen on usein umpihangessa tarpomista, koska useat suomalaiset yritykset käyttävät jo työkielenään englantia eikä monille tärkeille käsitteille ole toistaiseksi luontevia suomenkielisiä nimityksiä. (Kirjoittaja haastaa lukijoita keksimään suomennoksen aloittelevaa yrittäjää merkitsevälle startup-sanalle.)
Vaikka kirjoittaja itse ei otakaan sitä puheeksi, tällaisessa ympäristössä suomen kielen käyttäminen on myös tärkeä kulttuuriteko: kielen käyttöala kaventuu, jos sitä ei enää käytetä lainkaan joillakin yhteiskunnan aloilla. Tämä kielipoliittinen näkökulma on kuitenkin laiha lohtu, jos se jää yrittäjälle ainoaksi motiiviksi käyttää toiminnassaan suomen kieltä. Jotenkinhan ne laskutkin on maksettava. Siksi on olennaista, että oman äidinkielen käyttämiselle yrityselämässä etsitään myös muita kuin kieli- ja kulttuuripoliittisia syitä.
Blogia päivitetty 2.12.2010
