Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.
Eero Voutilainen työskentelee Kotuksen tekstilajitutkimushankkeessa ja toimittaa täysistuntopuheita eduskunnassa. Eero haluaisi suvaita kielessä kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta ja sumuttamista.
Eero Voutilainen
1.6.2010 11.25
Oikeutta kieliasioihin!
Oikeusasiamies on tehnyt tärkeän päätöksen viranomaisten yksinomaan englanninkielisistä nimistä.
Jyväskyläläinen Jarmo Ryyti jätti 9.12.2008 kantelun oikeusasiamiehelle Tampereen yliopistollisen sairaalan yksiköstä, jolle on annettu vain englanninkielinen nimi Stroke Unit. Oikeusasiamies pyysi asiasta selvityksen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ja lausunnon oikeusministeriöstä sekä antoi lopulta 21.5.2010 päätöksensä.
Oikeusasiamies toteaa päätöksessään, että vaikka tässä tapauksessa on kyse vain yhden alueellisen viranomaisen toimintayksikön nimeämisestä, asialla on yleisempää, periaatteellista merkitystä. Tämän vuoksi asiaa on hänen mukaansa ollut aihetta selvittää ja arvioida laajemmin. Hän toteaa päätöksessään ainoastaan englanninkielisen nimityksen antamisesta viranomaiselle tai sen yksikölle (sekä nimityksen käyttämisestä tiedottamisessa) seuraavaa:
"1) Menettely ei ole sopusoinnussa sen perustuslain 17 §:n 1 momentissa säädetyn lähtökohdan kanssa, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
"2) Menettely ei ole kielilain 35 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla omiaan vaalimaan maan kielellistä kulttuuriperintöä eikä edistämään molempien kansalliskielten käyttämistä.
"3) Menettely ei toteuta kielilain 23 §:n 2 momentista johdettavissa olevaa sääntöä siitä, että viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti osoittaa yleisölle käyttävänsä viranomaisen virka-alueen mukaisesti määräytyvää kieltä.
"4) Menettely ei täytä hallintolain 7, 8 ja 9 §:n vaatimuksia asianmukaisesta palvelusta ja neuvonnasta sekä ymmärrettävästä kielestä näissä yhteyksissä.
"5) Menettely ei ole perustuslain 22 §:n edellyttämällä tavalla omiaan edistämään kielellisten perusoikeuksien ja hyvän hallinnon toteutumista."
Oikeusasiamies summaa päätöksensä toteamalla, ettei Stroke Unit ole viranomaisen toimintayksikön nimityksenä kielellisiä oikeuksia eikä hyvää hallintoa koskevan sääntelyn mukainen.
Mahtavaa! Tämä on kielipoliittisesti iso asia. Oli päätöksen sisällöstä mitä mieltä hyvänsä (minusta se on rautaa), yhdestä asiasta kielenystävien luulisi olevan yhtä mieltä: Vihdoinkin tällaiset hallinnon kieltä koskevat kysymykset on lätkäisty vaalimainoksista ja maljapuheista sille kielelle, jota hallinto itsekin ymmärtää ja jota ei voi noin vain sivuuttaa – on lyöty niin sanotusti pykälällä päähän. Tässä nyt on se kauan kaivattu ennakkotapaus, johon voi myöhemmin vastaavissa tapauksissa vedota.
Esitän omasta puolestani sydämelliset kiitokset Jarmo Ryytille tärkeästä ja esimerkillisestä kieliteosta. Tämä yksittäisen kansalaisen kantelun pohjalta tehty päätös osoittaa topakasti, että omasta kielestä ja sen asemasta huolehtiminen ei ole vain päättävien viranomaisten tehtävä: jokaisen omalla aktiivisuudella on todellista merkitystä.
Oikeusasiamies toteaa päätöksessään, että vaikka tässä tapauksessa on kyse vain yhden alueellisen viranomaisen toimintayksikön nimeämisestä, asialla on yleisempää, periaatteellista merkitystä. Tämän vuoksi asiaa on hänen mukaansa ollut aihetta selvittää ja arvioida laajemmin. Hän toteaa päätöksessään ainoastaan englanninkielisen nimityksen antamisesta viranomaiselle tai sen yksikölle (sekä nimityksen käyttämisestä tiedottamisessa) seuraavaa:
"1) Menettely ei ole sopusoinnussa sen perustuslain 17 §:n 1 momentissa säädetyn lähtökohdan kanssa, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
"2) Menettely ei ole kielilain 35 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla omiaan vaalimaan maan kielellistä kulttuuriperintöä eikä edistämään molempien kansalliskielten käyttämistä.
"3) Menettely ei toteuta kielilain 23 §:n 2 momentista johdettavissa olevaa sääntöä siitä, että viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti osoittaa yleisölle käyttävänsä viranomaisen virka-alueen mukaisesti määräytyvää kieltä.
"4) Menettely ei täytä hallintolain 7, 8 ja 9 §:n vaatimuksia asianmukaisesta palvelusta ja neuvonnasta sekä ymmärrettävästä kielestä näissä yhteyksissä.
"5) Menettely ei ole perustuslain 22 §:n edellyttämällä tavalla omiaan edistämään kielellisten perusoikeuksien ja hyvän hallinnon toteutumista."
Oikeusasiamies summaa päätöksensä toteamalla, ettei Stroke Unit ole viranomaisen toimintayksikön nimityksenä kielellisiä oikeuksia eikä hyvää hallintoa koskevan sääntelyn mukainen.
Mahtavaa! Tämä on kielipoliittisesti iso asia. Oli päätöksen sisällöstä mitä mieltä hyvänsä (minusta se on rautaa), yhdestä asiasta kielenystävien luulisi olevan yhtä mieltä: Vihdoinkin tällaiset hallinnon kieltä koskevat kysymykset on lätkäisty vaalimainoksista ja maljapuheista sille kielelle, jota hallinto itsekin ymmärtää ja jota ei voi noin vain sivuuttaa – on lyöty niin sanotusti pykälällä päähän. Tässä nyt on se kauan kaivattu ennakkotapaus, johon voi myöhemmin vastaavissa tapauksissa vedota.
Esitän omasta puolestani sydämelliset kiitokset Jarmo Ryytille tärkeästä ja esimerkillisestä kieliteosta. Tämä yksittäisen kansalaisen kantelun pohjalta tehty päätös osoittaa topakasti, että omasta kielestä ja sen asemasta huolehtiminen ei ole vain päättävien viranomaisten tehtävä: jokaisen omalla aktiivisuudella on todellista merkitystä.
Blogia päivitetty 2.12.2010
