Kirjain ei valehtele

Israelilaisen Haifan yliopiston tutkijat Gil Luria ja Sara Rosenblum ovat saaneet kiinnostavia tutkimustuloksia käsialan ja valehtelun suhteesta (Comparing the handwriting behaviours of true and false writing with computerized handwriting measures - Applied Cognitive Psychology). Tutkimuksessa pyydettiin 34 koehenkilöä kirjoittamaan käsin kaksi kertomusta, joista toinen oli tosi ja toinen keksitty. Tekstit kirjoitettiin erikoisvalmisteisella kynällä ja alustalla, jotka tallensivat tietoa kynän liikkeestä ja kirjoitusalustaan kohdistuvasta paineesta.

Tutkijat havaitsivat, että valheellisia tekstejä kirjoitettaessa kynän paperiin kohdistama paine oli suurempi kuin tositarinan yhteydessä. Lisäksi valheteksteissä kynällä tehdyt yhtäjaksoiset vedot olivat pidempiä ja kirjaimet korkeampia. Erot olivat systemaattisia mutta eivät silmin nähtävissä. Ne tulivat kuitenkin esiin koneellisessa analyysissa. Kertomusten kirjoitusnopeudessa ei ollut eroa.

Lurian ja Rosenblumin mukaan erot kirjoitusten välillä johtuvat siitä, että aivot joutuvat työskentelemään kovemmin, kun ne muistista hakemisen sijaan keksivät uutta informaatiota. Tämä muutos heijastuu kehollisesti myös kirjoitusprosessiin.

Tutkimuksen pohjalta kaavaillaan jo sovelluksia esimerkiksi vakuutuskorvausten ja lainahakemusten laatimiseen. Myös työhaastattelujen yhteydessä suoritettavia kirjoitustehtäviä on suunniteltu.

Pitäisiköhän poliitikkojen vaalirahalausunnotkin pyytää vastaisuudessa kirjallisina?