
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

Vesa Heikkinen
Tästä todistanee jo se, että Kotuksen viime vuonna julkaiseman tekstilajitutkimuksen käsikirjan tekstilajihakemistossa on yli 600 hakusanaa, jos nyt oikein laskin.
Hakemisto etenee AA-elämäkerrasta ympäristötaiteeseen.
Taajimmin kirjassa viitataan hakemiston perusteella tällaisiin genreihin: kaunokirjallisuus, kertomus, keskustelu, laki(teksti), lehti(teksti), romaani, runo(us), tiedote, tieteellinen teksti, uutinen, verkkoteksti ja virkateksti. Näistä useimmat ovat genrehierarkiassa ylhäällä. Esimerkiksi kaunokirjallisuus ja verkkoteksti ovat yläkäsitteitä, ja niiden alla on monenlaisia alagenrejä. Toisaalta hakemistossa on hakusanoja, jotka viittaavat melko täsmällisesti rajattavissa oleviin tekstilajeihin, kuten dityrambi, evankeliumi ja kansallishymni.
Koska genre ymmärretään
tässä yhteydessä ei vain kielenä vaan laajasti myös muunlaisena merkityksiä
tuottavana toimintana, genrehakemistossa saattaa olla joidenkin mielestä
yllättäviäkin hakusanoja. Genreinä esitellään esimerkiksi liikemerkki,
lännenelokuva, maisemamaalaus, pelimannimuusiikki, statuutti ja valokuva.
Hakemistossa näkyy sekin, että genreille on ominaista lainautuminen kielestä ja kulttuurista toiseen. Niinpä monet suomen kieleen kotiutuneet tekstilajinimitykset ovat selvästikin lainaa muualta: esimerkiksi bel canto, crossover, disputti, film noir, gamela, hiphop, ländler, metal, scifi ja travestia.
Tekstilajinimitykset ovat yhteisöllisiä sopimuksia. Joskus yksi ja sama nimi voi eri tilanteissa ja yhteisöissä tarkoittaa melko erilaisiakin toimintatapoja. Missä mielessä esimerkiksi valtiojohtajien allekirjoittama valtiosopimus ja vaikkapa kämppäkavereiden tekemä huoneiston siivoamista koskeva suullinen sopimus ovat samaa lajia? Todennäköisesti ne poikkeavat kielenpiirteiltäänkin toisistaan melko tavalla. Yhdistävä tekijä liittynee sopimisen genreen velvoittavana toimintana, molemminpuolisen sitoumuksen ilmauksena. Sopiminen on yleisesti tunnistettavaa genretoimintaa, johon ihminen sosiaalistuu monin tavoin. Sopimisen tuloksena syntyvät tekstit ovat täsmällisemmiltä ominaisuuksiltaan jos jonkinlaisia.
LINKIT
Kotuksen sivuilla uudesta Kielikellosta.Blogia päivitetty 18.6.2013

