Kriittistä pyöräilyä ja lingvistiikkaa

Helsingissä järjestetään kriittisiä pyöräretkiä. Tarkoituksena on ”nostaa esiin pyöräilyolosuhteiltaan ongelmallisia kohtia Helsingissä”, kuten Helsingin Polkupyöräilijöiden verkkosivuilla todetaan.

Vastikään järjestettiin talvikunnossapitokriittinen pyöräretki, jonka avulla haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että ”päätiestö pidetään kunnossa talvellakin säännöllisesti”, kuten asia Kaupunkifillari-blogissa ilmaistaan.  Kriittisellä pyöräretkellä vaaditaan, että ”pyörällä on voitava liikkua sujuvasti ja turvallisesti myös talvella”.

Mietityttää adjektiivinen kriittinen käyttö tässä yhteydessä. Millaisia merkityksiä sen avulla halutaankaan tuottaa?

Kielitoimiston sanakirja kertoo, että kriittistä käytetään ainakin neljällä eri tavalla: kriittinen voi olla

1) arvosteleva, usein moittivassa, vikoja etsivässä mielessä (kriittinen ilme)

2) punnittu, harkitseva, tieteellisen tarkka (kriittinen tutkimus)

3) ratkaiseva, käänteentekevä; arveluttava, vaarallinen (potilaan kriittinen tila)

4) (fysiikassa ja tekniikassa) raja- tai käännekohtaa merkitsevä (kriittinen piste).

Kriittistä käytetään laatusana myös tieteenaloja määriteltäessä. Puhutaan esimerkiksi kriittisestä sosiologiasta, kriittisestä kasvatustieteestä ja kriittisestä luonnontieteestä. Kriittisyys esitetään usein kaiken tieteellisen tiedon ja tieteenharjoittamisen tunnusmerkkinä. Siksi toisinaan herääkin kysymys, miksi puhutaan esimerkiksi kriittisestä sosiologista. Eikö kaiken sosiologian pitäisi olla kriittistä, jos kyse on tieteestä? Onko kriittinen sosiologia jollakin erityisellä tavalla kriittistä; onko tässä mielessä myös epäkriittistä sosiologiaa tai peräti kritiikitöntä sosiologiaa?

Entäpä tämä kriittinen lingvistiikkamme, joka nykyään nähdään usein kriittisen diskurssianalyysin osana? Mitä kriittinen tarkoittaa kielentutkimuksen edessä? Kun seuraa alalla käytävää keskustelua, huomaa, että kriittisessä kielentutkimuksessa ja diskurssianalyysissä ollaan tekemisessä vallan ja ideologioiden kanssa. Kriittinen tutkimus voi pureutua esimerkiksi siihen, miten sananvalinnoilla luodaan yhteiskunnassa ja yhteisöissä kielenkäyttäjille rooleja ja miten heidän välilleen rakennetaan esimerkiksi hierarkkisia suhteita. Ajatus on, että kielenkäytöllä paitsi kuvataan todellisuutta myös rakennetaan sitä – ja rakennetaan halutunlaiseksi.

Itse olen ajatellut asiaa niin, että kriittinen kielen- ja tekstintutkimus olisi merkityksiä tai ainakin mahdollisia merkitystulkintoja avaavaa tutkimusta. Olennaista tässä on pyrkimys osoittaa, mitä kielenkäytössä annetaan ikään kuin itsestään selvästi totena ja millaisia valtarakennelmia nämä selviöt luovat ja pönkittävät. Kriittisyys voi lingvistiikassakin toki tarkoittaa myös pyrkimystä asioiden muuttamiseen.

Tästä pääsenkin takaisin pyöräilyyn, joka mielestäni on mitä mukavin ja parhain liikkumismuoto – sulan maan aikana. Mainitsemissani pyöräilyteksteissä annetaan selviönä pyöräilyn kannatettavuus ja myös talvella pyöräilemisen autuus.

Talvikunnossapitokriittinen-adjektiivin kohdalla pysähdyn tuumaamaan, mitä kriittistä missään mielessä on siinä, että vaaditaan pyöräteiden aukipitämistä talvisaikaan. Jokuhan voisi ihan perustellusti ajatella, että näillä leveysasteilla ei talvisin paljon pyöräillä ja että esimerkiksi sukset olisi parempi kulkuneuvo.

Talvikunnossapitokriittinen voi siis tarkoittaa ainakin kahdenlaista kriittisyyttä talvikunnossapitoa kohtaan: Talvikunnossapito on hyvä asia, mutta sitä hoidetaan huonosti. Talvikunnossapito on tolkutonta.

Pyöräilijöiden harjoittama talvikunnossapitokriittisyyspuhe on poliittista, vaikuttamaan pyrkivää puhetta, joka oikeastaan pimittää asian poliittisuuden: Mihin yhteiset verovaramme käytetään, pyöräteiden auraamiseen vai johonkin muuhun? Kuinka ekologista talvipyöräily oikein onkaan, kun pyöräteitä pitää aurata ns. raskaalla kalustolla? Jos Helsingin ydinkeskustan pyöräteitä aurataan, pitäisikö tasapuolisuuden nimissä aurata myös vaikkapa Helsingin syrjäkylien pyöräteitä?

Entäpä Kuopion, Oulun ja Syttökylän pyörätiet? Ai niin, eihän siellä Syttökylässä pyöräteitä olekaan…

LINKIT

Helsingin Polkupyöräilijöiden verkkosivut. 

Blogimerkintä Kaupunkifillari-nimisessä ”pyöräilypoliittisessa blogissa”. 

Kriitisestä lingvistiikasta Kotuksen verkkosivuilla.