
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

Vesa Heikkinen
Le Nouvel Observateur -lehdessä puhutaan demokratuurista. Laurent Joffrinin jutun mukaan demokratuurit uhkaavat tai saattavat vähitellen alkaa uhata länsimaisia demokratioita. Länsimaiden virallinen linja suhteessa kommunismin romahtamisen myötä syntyneisiin demokratuureihin on liian pehmeä. Paul McCartney ja Madonna ovat tehneet enemmän Pussy Riotin hyväksi kuin Obama ja Hollande yhteensä.
Venäjää siis voi pitää jonkinlaisena demokratuurina. Periaatteessa ja puheissa opposition olemassaolo hyväksytään ja kansanvaltaa ylistetään, mutta käytäntö voi olla totaalisen toinen. Häkki heilahtaa väärästä sanasta, arvioivat Venäjä-kriitikot.
Demokratuuri-sanaa
on käytetty myös suomalaisessa keskustelussa. Demokratuuriksi on väitetty
milloin Suomea, milloin Ruotsia; milloin Yhdysvaltoja, milloin juuri Venäjää.
Demokratuuri on nettikeskustelujen perusteella järjestelmä, joka on ulkoisilta tunnusmerkeiltään demokratia mutta todellisuudessa pikemminkin diktatuuri. Samaan viitaten on puhuttu näennäisdemokratiastakin.
Kiinnostavaa on, että demokratuuri-sanaa näyttävät poliittisessa keskustelussa suosivan opposition edustajat. Tarkoitus lienee heittää varjo enemmistön harjoittaman politiikan ylle ja jopa kyseenalaistaa koko järjestelmän demokraattisuus.
Yhdistelmäsana demokratuuri on tietysti demokratian ja diktatuurin summa. Samaan tapaan on syntynyt esimerkiksi faktio, jossa sulautuvat fakta ja fiktio. Erilaisia yhdistelmäsanoja on käytössä runsaasti, mutta vähemmän taitaa olla tämäntapaisia sanoja, joissa eräänlaiset vastakohdat yhdistyvät uudenlaiseksi merkityskokonaisuudeksi?
Blogia päivitetty 18.6.2013

