Varoitus: merkintä sisältää mainontaa.
Miten puhua jargonista ilman jargonia? Tätä pohdin, kun kuuntelin pätkän radio-ohjelmaa
Eve Mantu inhoaa jargonia ja luin Mannun blogimerkinnän
Liplapliplap strategisesti tärkeät painopistealueet liplapliplap.
Olen ohjelmassa toisena haastateltavana. Toisena on
Auli Mantila.
Minusta selvisimme kaikki kolme aika hyvin ilman diiba-daabaa. Mutta varmasti on niitäkin, jotka ovat toista mieltä?
Asiahan on tärkeä. Jos ja kun on niin, että erilaiset erikoiskielet valtaavat yleiskielen alaa, miten pystymme enää ymmärtämään toisiamme? Olemmeko koskaan pystyneetkään? Onko tarpeenkaan? Hm...