
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

Vesa Heikkinen
Avuksi voi onneksi saada tai palkata doulan. Erään doulapalveluja tarjoavan yrityksen mukaan doula on raskauden ja synnytyksen aikana naisen fyysinen ja henkinen tuki: ”taitavat kädet ja koulutettu, terävä pää”. Doulan tarjoamia palveluja ovat muun muassa räätälöidyn synnytyssuunnitelman tekeminen, synnytyskeskustelu ja oma synnytysfilosofia sekä räätälöityjä harjoituksia.
Yrityksen verkkosivuilla mainitaan, että doula on kreikkaa ja tarkoittaa palvelijaa. Totta ainakin toinen puoli: sana kai tarkoitti muinoin lähinnä naispuolista orjaa.
Doulan rinnalla ja asemesta onkin käytetty esimerkiksi sellaisia ilmauksia kuin synnytyskumppani ja synnytystukihenkilö. Kielitoimiston sanakirjassa doula selitetään synnyttäjän tukihenkilöksi.
Kuten synnytysten historiasta kirjoittava Arno Forsius toteaa, yhteiskunnissa on jo varhain ollut naisia, jotka ovat avustaneet synnyttäjää tarvittaessa. Näitä avustajia on kutsuttu muun muassa kätilövaimoiksi, viisaiksi vaimoiksi ja lastenmuoreiksi.
Kovin naisvaltaiselta alalta vaikuttaa tämä doula-ala. Miehistä ei tähänkään hommaan ilmeisesti monestakaan syystä ole? Edes isästä?
Blogia päivitetty 18.6.2013

