Tytöt ja pojat taas kilpasilla

Enpä malta olla taas tarttumatta teemaan, jota olen aiemminkin aprikoinut. Sukupuolten vastakkainasettelun korostaminen ärsyttää yhä! Viimeksi allergiareaktioni laukaisi Ylen uutinen Pojat kiilaavat tyttöjen ohi englannin kielessä tietokonepelien ansiosta.

Uutisen kärjeksi on nostettu poikien ja tyttöjen vastakkaisuus ja jatkuva kilpailu. Uutinen referoi Olli Uuskosken pro gradu -tutkimusta, jossa on käyty läpi lähes 500 lukiolaisen pelitottumukset ja englannin numerot. Tutkimus vaikuttaakin erittäin kiinnostavalta!

Uutisen mukaan lukiolaispojat saavat tyttöjä enemmän huippuarvosanoja englannin kielessä: ”Tuoreen tutkimuksen mukaan tärkein selittävä syy poikien menestykseen on runsas tietokonepelien pelaaminen. Englannin kielen professori kehottaa tunnustamaan pelin merkityksen kielitaidolle.”

Jutun loppupuolella yleistetään vielä, että Pojat loistavat englannissa. Tosin syy esitetään nyt hieman epävarmempana kuin jutun alkupuolella: ”Pojat pelaavat tyttöjä enemmän. Ehkä juuri siksi pojat ovat kiilanneet tyttöjen ohi parhaissa englannin arvosanoissa.”

Jutusta ei kuitenkaan käy ilmi, kuinka suuria tyttöjen ja poikien erot ovat. Ovatko erot tilastollisesti merkitseviä vai onko kyse sattumasta? Entä kuinka yleistettäviä tulokset ovat? Voiko olla muita seikkoja, jotka selittävät mahdollista eroa?

Myös uutisjutun alkuoletukset arveluttavat: Miten biologinen sukupuoli liittyy pelaamiseen tai englannin oppimiseen? Miksi luonnollistetaan ajatusta biologisten sukupuolten välisistä eroista ja niiden merkittävyydestä? Miksi esitetään ikään kuin selviönä sukupuolten välinen kilpailu? Pitääkö kaikessa kilpailla ja pitääkö tämäkin asia esittää ikään kuin kilpailuna? Entä mitä erityisen arvokasta on englannin osaamisessa?

Tuntuu siltä, että uutinen tekstilajina on murroksen tilassa. Kaikki on kaupan; kaikki on myytävä, uutisetkin.