Kansallisen mokapäivän
manifesti on tämä: ”Suomi tarvitsee kulttuurin, joka kannustaa epäonnistumaan. Tarvitsemme
ilmapiirin, joka tukee kansakuntamme riskinottajia.”
Ylen
uutisen mukaan teemapäivän järjestäjät muistuttavat yrittämisen tärkeydestä: ”
– – Suomessa tarvitaan seuraavien
vuosien aikana kymmeniä tuhansia uusia yrityksiä ja yli 200 000 uutta työpaikkaa. Yritysten ja
työpaikkojen luomista vaikeuttaa kuitenkin Suomeen pesiytynyt epäonnistumisen
pelko ja riskinoton välttely.”
Epäonnistumiseen kannustavat muun muassa maailmalla menestyneet Nokian hallituksen puheenjohtaja,
Angry Birds -pelin kehittelijä ja Suomen jääkiekkojoukkueen päävalmentaja. He kertovat tehneensä paljon virheitä tiellään menestykseen.
Hieno homma! Ei vain se, että arkityyliseksi arvioitu
moka-sana saa paikkansa tällaisissa julkisissa teksteissä, vaan myös se, että erehtyminen lopultakin on ei vain inhimillistä vaan myös sallittua.
Toisaalta... Kirjoittuuko näihin teksteihin sittenkin ahdistava ajatus: Saat tehdä virheitä, mutta vain jos opit niistä? Mokailu on ok, kunhan se johtaa tai tähtää menestymiseen?
Ettei vain mokaamistakin alisteta tässä markkinavoimien palvelukseen.
Sellaiset sanat kuin
moka,
erehtyminen ja
riskinotto näyttävät tässä yhteydessä kuuluvan siihen kielenkäyttöön, joka liittyy taloudellisen hyvän tavoitteluun ja
Suomen menestymiseen maapallon markkinoilla.
Oikeassa elämässä suurin osa mokista lienee kuitenkin muita kuin menestymistarkoituksessa tehtyjä. Ei niistä osaa nauttia eikä oppia. Pitäisikö viettää myös päivää, jolloin mokaaminen on ihan muuten vaan hyväksyttävää
– ilman erityistä syytä tai suurta suunnitelmaa?