Neekeri

Vuodelta 1935 olevassa tietosanakirjassa (Otava) on sekä hakusana neekerit että hakulauseke valkoinen rotu. Neekereistä kirjoitetaan pitkälti yli puoli sivua, valkoisesta rodusta kaksi riviä.

Neekereistä kirjoitetaan näin: ”Afrikan tummaihoinen väestö (bušmannit ja kääpiöt ovat vaaleampia) ja tämän joko orjakaupan välityksellä tai muuten muihin maanosiin joutuneet jäsenet.” Tekstissä puhutaan neekereiden ”levinnäisyysalueesta”. Neekereiden sanotaan olleen aina ”yksinomaan vastaanottavia” (esim. naudat, lampaat yms. tuotu muualta, maissi Amerikasta ja kookospalmu Arabiasta), ja ”lyhytikäisten neekerivaltioiden hallitsevat luokat ovat olleet vierasrotuisia”.

Valkoisesta rodusta tietosanakirjassa mainitaan ykskantaan ”eurooppalais-etuaasialais-välimereisestä rotupiiristä käytetty nimitys”.

Nykynäkökulmasta tietosanakirjan teksti on tietysti puutaheinää. Tällaista epätietoa Suomessa on imetty äidinmaidossa ja välitetty isältä pojalle.

Nyt kuumana hehkuvassa neekeri-keskustelussa tuo vanha epätieto nostaa taas päätään. Aika tuntuu olevan otollinen radikaalillekin suvaitsemattomuudelle.  Lyödynkin on löydettävä joku, jota lyödä.

Loppujen lopuksihan tämä on hyvin yksinkertainen asia: jokainen kielenkäyttäjä voi kysyä itseltään, kannattaako käyttää sellaisia sanoja, joista tietää monien loukkaantuvan ja joiden avulla pidetään yllä esimerkiksi vihaa ja rasismia ruokkivaa ilmapiiriä. Ei kannata.


Ks. myös nämä:

Puhetta maahamuutosta
Suomen kielen lautakunta: Vuosi 2000
Wikipedia
Anna Rastas
Ylen Aamu-TV