Suomen brändityöryhmän
loppuraportin kirjoittajille on tullut epäusko ainakin yhdessä asiassa: riittääkö suomen kieli tämän kaiken hyvän ja kauniin ilmaisemiseen? Eipä riitä ei, suomen kielestä ei ole brändikieleksi eikä edes brändistä kirjoittamisen kieleksi.
Puhumattakaan siitä, että tällaisesta kirppukielestä olisi brändiksi.
Esimerkkejä raportin englanninkielisistä kohdista:
- etusivu: Miten Suomi ratkaisee maailman viheliäisimpiä ongelmia. CONSIDER IT SOLVED
- sivu 7, tiivistelmä: DRINK FINLAND / LUONTO: JÄRVET JUOTAVIKSI JA LUOMUA PÖYTIIN
- sivu 12 - 17, sisällysluettelo, useita esimerkkejä suomen riittämättömyydestä: Is there a Finn on board? Onko paikalla yhtään suomalaista?; Consider it solved – strategiana ratkaisukeskeisyys; Finland – It Works; We will repair it − Suomalaiset kestävät tuotteet; The Tacit Factory – hiljaiset tyyssijat; Drink Finland; Cleantech: Suomalaisesta ympäristöosaamisesta globaalia liiketoimintaa; Peace by water − Suomalaiset vedenturvajoukot; Finland Gives You a Lesson; The Seminar – 30 kansainvälistä opettajankoulutuksen aloituspaikkaa vuodessa; House of Finland -toimintakonseptia kehittämällä.
Pääosin raportti on toki kirjoitettu suomeksi, mutta eikö meidän kielestämme ole slogaanikieleksi? Eikös tämä suomenkielinen versio ole kuitenkin tarkoitettu suomenkielisille?
No, maabrändivaltuuskunta ilmeisesti ulkoisti osan tehtävistään ajatushautomo Demosille, vai pitäisikö sanoa Demokselle. Mitähän kieltä tuo nimi muuten on?
Demoksen
Roope Mokan mukaan heitä pyydettiin "ajatussparraajiksi tekemään älyllisen happotestin
työssä nousseille teemoille, viemään niitä pidemmälle ja miettimään, miten Suomi
voisi olla näistä asioista tunnettu maa". Että semmosta. Hyvä tietysti, että ajatusten hautojillekin riittää töitä näinä tuottavuusohjelmien hilpeinä aikoina.