Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen
18.11.2010 15.39
Lukiolaisia erottaa "kotitausta"
Lukioiden välillä ei sittenkään eroja. Tai on sittenkin.
Hyvistä ja huonoista lukioista on puhuttu aina. Viime vuosina tätä puhetta on ryyditetty lukioiden paremmuusjärjestyslistauksilla Helsingin Sanomien toimesta/taholta/käsin.
Uuden tutkimuksen mukaan lukioiden välillä ei olisikaan eroja. Ei ainakaan, jos katsotaan "lukioiden toimintakulttuureja" esimerkiksi "äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osalta". Tutkimuksen mukaan ylioppilastutkinnon tulosten perusteella osoitetut erot (joita siis sittenkin on), "näyttävät syntyvän muulla tavoin".
Merkitseväksi osoittautuu "opiskelijoiden sosiaalinen tausta", myös sukupuoli. Tutkijoiden mukaan voi olettaa, että "kotitaustan antamalla tuella, arvostuksella ja toimintamalleilla on vaikutusta rankinglistoilla näkyvään menestykseen".
Mitenkähän tätä nyt yrittäisi ymmärtää selväsuomeksi? Ylioppilastutkintotuloksissa on osoitettu eroja lukioiden välille. Yleistäen: paremmin menestyvät yliopistojen vaikutuspiirissä olevat taajamalukiot; huonommin maaseutulukiot. Taajamalukiot eivät kuitenkaan eroa maaseutulukioista opetuskulttuureiltaan. Sen sijaan taajamalukiolaisten "kotitausta" on ilmeisesti useammin sellainen, että se auttaa parempiin tuloksiin yo-tutkinnossa.
Ääh. Liian monta muuttujaa meikäläiselle. Voisiko joku viisaampi selittää? Kertooko tutkimus jotain (uudenlaisesta) luokkayhteiskunnasta: kieli- ja tekstitietoisten yläluokasta ja kielestä/kielistä vähät välittävien alaluokasta?
Uuden tutkimuksen mukaan lukioiden välillä ei olisikaan eroja. Ei ainakaan, jos katsotaan "lukioiden toimintakulttuureja" esimerkiksi "äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osalta". Tutkimuksen mukaan ylioppilastutkinnon tulosten perusteella osoitetut erot (joita siis sittenkin on), "näyttävät syntyvän muulla tavoin".
Merkitseväksi osoittautuu "opiskelijoiden sosiaalinen tausta", myös sukupuoli. Tutkijoiden mukaan voi olettaa, että "kotitaustan antamalla tuella, arvostuksella ja toimintamalleilla on vaikutusta rankinglistoilla näkyvään menestykseen".
Mitenkähän tätä nyt yrittäisi ymmärtää selväsuomeksi? Ylioppilastutkintotuloksissa on osoitettu eroja lukioiden välille. Yleistäen: paremmin menestyvät yliopistojen vaikutuspiirissä olevat taajamalukiot; huonommin maaseutulukiot. Taajamalukiot eivät kuitenkaan eroa maaseutulukioista opetuskulttuureiltaan. Sen sijaan taajamalukiolaisten "kotitausta" on ilmeisesti useammin sellainen, että se auttaa parempiin tuloksiin yo-tutkinnossa.
Ääh. Liian monta muuttujaa meikäläiselle. Voisiko joku viisaampi selittää? Kertooko tutkimus jotain (uudenlaisesta) luokkayhteiskunnasta: kieli- ja tekstitietoisten yläluokasta ja kielestä/kielistä vähät välittävien alaluokasta?
Blogia päivitetty 18.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
