Nyt se alkoi. Mustavalkoinen pallottelu.
Etelä-Afrikassa ovat alkamassa jalkapalloilun maailmanmestaruuskisat. Luvassa on suurta urheilun juhlaa viikkotolkulla. Ihanaa! Joku hehkutti, että jalkapallo on maailman levinnein
lingua franca, yhteinen kieli.
Moni toimittaja miettii nyt päänsä puhki, miten asettelisi sanansa poliittisesti korrektisti. Miten puhua eteläafrikkalaisista pelaajista, miten nigerialaisista, miten algerialaisista, miten yhdysvaltalaisista, miten englantilaisista?
Minulla olisi yksi toive: älkää yrittäkö määritellä ihmisiä ns.
ihonvärin mukaan. Tämäpäiväisessä Hesarissa sitä jo kokeillaan, eikä tunnu hyvältä. Kaikki tunteet peliin -jutussa on kahdenlaisia ihmisiä: mustia eteläafrikkalaisia ja valkoisia turisteja.
Käsitykseni mukaan ihmisiä on kaikenvärisiä, ja
värien määrittelyssä ja nimeämisessä kielen potentiaali ei aina oikein tunnu tekevän oikeutta ns. todellisuudelle. Yleensä värillä ei sitä paitsi ole väliä. Tällä pallollamme tärkeintä on ihmisyys.