Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen
27.10.2009 13.42
Tietokatkos
Tietokatkos ja informaatiokatkos, nuo mainiot kieliopilliset metaforat!
Puolustusministeri, ulkoministeri sen enempää kuin muutkaan ministeriöiden virkahenkilöt eivät kertoneet tasavallan presidentille, milloin suomalaisjoukkio kotiutetaan Afganistanista. He siis jättivät kertomatta. Tai jäi kertomatta. Ei tullut kerrotuksi...
Kertominen on verbaalinen prosessi, liikutellaanhan huulia/papereita/tekstejä/merkityksiä. Samalla kertominen on myös materiaalista toimintaa: maailmassa tapahtuu kertomisen myötä konkreettinen muutos, kun tieto tai teksti tai tekstari tms. liikkuu paikasta A paikkaan B tai jonnekin. Mutta kertominen on myös yhdenlaista käyttäytymistä, jopa inhimillistä, hyvää käytöstä: joku on kielellisesti yhteydessä johonkuhun toiseen.
Nyt siis on puhe tapauksesta, jossa ei kerrottu. Kertomatta jättäminen tarkoitti sitä, että ylipäällikkö ei saanut tietoa. Oikeastaan hän ehti tietopulassaan jo puolestaan kertoilla asioita vähän sinnepäin maailmalla matkatessaan.
Virallisesti kyse ei kuitenkaan (ei suinkaan!) ole kertomatta jättämisestä. Eihän nyt hyvänen aika tätä asiaa voi niin suoraan kansalle viestittää/kertoa.
Onneksi kieli on niin vekkuli systeemi, että siihen on kehittynyt mahdollisuuksia kertoa toisin. (On kehittynyt = me ihmiset olemme kehittäneet tarpeisiimme.)
Kun Jyri ei kerro Tarjalle, voidaan jättää sanomatta, että "Jyri ei kerro Tarjalle", ja sanoa sen sijaan, että "tässä on tietokatkos presidentin ja puolustuministeriön välillä". Tai "informaatiokatkos on syynä sekaannukseen".
Tietokatkos ja informaatiokatkos ovat kieliopillisia metaforia: niitä siis käytetään täsmällisemmän ja avoimemman ja reilumman valinnan asemesta. Tietokatkoksesta ja informaatiokatkoksesta puhuminen on ilmeisen kätevää siinäkin mielessä, että silloin ei tarvitse suoraan panna vastuuseen ketään ihmistä. Tieto vaan katkeaa.
Prosessi muuttuu, kun valitaan "ei-kertomisen" asemesta "tietokatkos": tietokatkos se tässä vaan olla möllöttää sen sijaan, että joku olisi tehnyt jotakin. Tietokatkoshan se tässä on syypää. Ei esim. Jyri. Ei varsinkaan Alex (joka muuten kiitettävän paljon kertoilee mm. kirjoissaan ja blogeissaan).
Ei oikeastaan kukaan.
Hyshys.
---
Kieliopillisesta metaforasta ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309
Blogia päivitetty 18.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
