
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

Vesa Heikkinen
Joku mainosti (en muista kuka), jotain (en muista mitä), jollain hinnalla (en muista paljonko, jotain ysiysi). Muistan vain radiomainoksen iskulauseen eli slogaanin: "olemattomaan hintaan".
Ensin tuli mieleen Tuomari Nurmion sanataiteilu:
Elämätön elämä
On palamaton puu
Valumaton vesi
Sulamaton jää
Kulumaton kynä
Salamaton sää
Olematon olotila
Puhumaton pää
Sitten: Mitä järkeä on myydä mitään olemattomaan hintaan? Voiko silloin puhua enää myymisestä ja ostamisesta?
Hetkinen, kyllähän jostakin aivan pienestä tai vähäisestä saatetaan yleisemminkin sanoa, että "onpa olemattoman kokoinen" tai "se oli niin olematon (kala), että päästin kasvamaan". Sellaisia me olevaiset taidamme olla: venytämme sanojamme ja varsinkin niiden merkityksiä.
Kukaan europarlamenttiehdokkaista ei keksinyt mainostaa itseään tähän tyyliin: "tarjolla hyvää ja olemattomaan hintaan". Eikä varsinkaan slogaanilla: "tarjolla olematonta ja hyvään hintaan".
Blogia päivitetty 18.6.2013

