Logo
Vesa Heikkinen












Vesa Heikkinen
on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

Vesa Heikkinen

17.6.2013 10.25

Sivupaino

Suomen kieltä ei ole helppo oppia ääntämään, vaikka niin yleensä luullaan. Viljami Haakana ehdotti aihetta.
Viljami Haakana Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta pohtii suomen kielen ääntämyksen vaikeutta ja erityisesti sivupainoa. Hänen ajatuksiaan alla.

*


Vastoin yleistä käsitystä suomen kielen ääntäminen on erittäin vaikea ääntämys opittavaksi. Tiettyyn rajaan asti se on helppoa, mutta jossain vaiheessa seinä alkaa nousta yhtä jyrkästi kuin funktion y=x^x kuvaaja.


Tuskin mikään suomea lukeva puhesyntetisaattori selviäisi virkkeiden ”Ei monikaan olisi rakastunut Monikaan” ja ”Karin tutkii Karin laskinta” ääneen lukemisesta (tai jos selviäisi, moni muu menisi metsään). Sen sijaan englantia lukevat koneet usein osaavat lukea virkkeen ”I will record the attempt of a world record” oikein, eli ensimmäisessä record-sanassa paino jälkimmäisellä tavulla ja jälkimmäisessä ensimmäisellä.


Sivupainot on tässä mielessä aivan oma lukunsa. Merkityksensä auttamatta menettänyt sivupainosääntö on se, että sivupaino on kolmannella, viidennellä ja niin edelleen tavuilla, mutta jos kyseistä tavua seuraava tavu on pitkä ja kyseinen tavu itsessään lyhyt, siirtyy sivupaino pitkälle tavulle. Kuitenkin esimerkiksi sanassa alkoholisti sivupaino on yleensä ho-tavulla, vaikka edellinen ”sääntö” edellyttäisi sitä lis-tavulle.


Todellisuudessa sivupaino on aina yhdyssanan osien ensitavuilla (pääpaino toki koko sanan ensimmäisellä tavulla), ja erisnimien Mikaelasta, Viljakkala, Saarentola, Nikkarinen ja Houtskarissa sivupainojen paikan määrittäminen on aivan hirvittävän hankala, suorastaan mahdoton, tehtävä jopa minulle, vaikka äidinkieleni on suomi ja tiedän ainakin suunnilleen, mikä on sivupaino. Edellisistä esimerkeistä kaikki muut paitsi Nikkarinen ovat sellaisia, että sivupainon paikka saattaisi ehkä vaikuttaa sanojen monikon genetiivin muodostamiseen.


Osaatko sinä määrittää, mitkä seuraavista ovat oikeita Mikaela-nimen monikon genetiivejä? Vaihtoehdot: Mikaelojen, Mikaeloiden, Mikaeloitten, Mikaelain, Mikaelien. Entä Saarentola-nimestä? Saarentolojen, Saarentoloiden, Saarentoloitten, Saarentolain, Saarentolien. Houtskari? Houtskarien, Houtskareiden, Houtskareitten?


Joskus jopa sivupainon kuuleminen puheessa saattaa olla yhtä vaikeaa kuin nuotin vierestä lauletun kappaleen aiotun melodian arvaaminen. Esimerkiksi jos puhesyntetisaattori eSpeakin singaleesinkielinen ääni lukee paikannimen යක්කලමුල්ල [jakkələmullə] (Yakkalamulla meikäläisin aakkosin), pääpaino ensimmäisellä tavulla, kuulostaa siltä, että kone laittaisi sivupainon neljännelle tavulle, vaikka se omasta mielestään laittaa sen kolmannelle.

 



Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele




Copyright © Kotimaisten kielten keskus