
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

Vesa Heikkinen
Riikka Tervonen pohtii Turku-nimen taivuttamista:
Ymmärtääkseni on harhaluuloa, että vanhahtavan illatiivin Turk(k)usse taustalla olisi perusmuoto Turk(k)unen ja että nimeä voisi taivuttaa Turkkusessa : Turkkusesta : Turkkuseen. Vai onko kyseessä sittenkään virheellinen taivutus? Hakukone tarjoaa Turkkusessa-hakusanalla yli 15 000 tulosta!
Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele
Blogia päivitetty 18.6.2013


Voi toki olla, että alun perin on käynyt niin, että omituiselta kuulostanut muoto "Turkusse" on tulkittu murreasuksi muodosta "Turkkuseen", joka olisi nimiasun "Turkkunen" yleiskielinen illatiivi. Tämän keksijä on ehkä jopa kokenut ahaa-elämyksen.
Selityshän on jopa ainakin pinnallisesti katsoen paljon uskottavampi kuin hiukan samantapainen kielentutkimuksen hypoteesi, jonka mukaan sana "kiuas" johtuisi sanasta "kivikota". (Itäsuomalainen taivutusmuoto "kivikoan" voisi lyhentyä "kivkoan", ja sitten v:n olisi luonnollista vokaalistua, "kiukoan", ja tämä itäsuomalainen muoto olisi yleiskielistettynä "kiukaan", josta päädytään perusmuotoon "kiuas".)
Jos "Turkkunen" onkin monen muun suussa leikinlaskua, minä - itäsuomalainen - ihan vakavissani luulin vuosikymmeniä, että "Turkkusessa" kuuluu vanhastaan murteeseen.
Kun kuulin vain luulleeni, se hämmensi, mutta mitä tuosta suivaantumaan. Pitäkööt Turkkusensa ja leikitelkööt rauhassa!
Aihe muuten aktivoitui siitä, että kuulin viikonloppuna Mikkelissä ilmauksen "turkkulainen Savoses", jossa mahdollisesti viitattiin Vilperin perikunnan kappaleeseen "Turkulainen Helsingis".
Jos nyt kuitenkin haluatte kuulostaa enemmän turkulaiselta(mikä ei yleensä ole ainoankaan muun murteen edustajan tavoite) sanokaa Turus, ei Turkkusessa. Ja huomatkaa, että tämä vastaus on kirjoitettu enemmänkin huumorimielellä. onhan äitini sentään Ruskolta.
Lienee joku tutkinutkin, kuinka paljon varsinaissuomalainen puheenparsi muistuttaa viroa (siis suhteessa yleissuomeen ja muihin murteisiin)?
Tästä tulee mieleen kaksi hupsua keskenään vastakkaista efektiä:
1) Turussa: ihmiset ympärillä uhuvat vierasta kieltä (intonaatio on outo) mutta ymmärrän oikein hyvin
2) Budapestissä: Ympärilläni puhutaan suomea mutta en tajua sanaakaan. Olenko tullut hulluksi!
Vokaali on tuossa kai lähinnä puolipitkä eli ääntämysten "Turus" ja "Turuus" välistä. Mutta "Turuus" näyttää ja kuulostaa selvemmin turkulaiselta, sillä loppuheittoinen "Turus" esiintyy paljon laajemmin murteissa.