Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen
3.5.2012 13.51
”Harvinaisten sanojen taivutusmuodoista”
Erkki Salo ehdotti aihetta.
Erkki Salo kertoo huomanneensa Ylen Tampereen radiossa tällaisen uutisen: ”Oikeus: Iharin kankaan saa avata veneilylle”. Salon mukaan Iharin kangasta ei ole olemassakaan, ”on vain kannas”. Tässä hänen ajatuksiaan:
Iharin kangas ihmetytti, kun olen usein pyöräillyt siellä, enkä ole mitään kangasta nähnyt. Ilmeni, että toimittaja puhuikin kannaksesta ja taivutti sen genetiivimuotoon kankaan.
Onko tässä (1) hämärtynyt kielitaju, (2) tilapäistä sanasokeutta vai (3) oikolukuohjelmaan jotenkin palautuva lipsahdus? Tässä kohden voisi hyvän tavan mukaan moittia taas nuorisoa, joka ei enää tunne suomen kielen perussanoja. Jätetään nyt moittimatta. Itse kukin voi kai joskus täysin sokeutua virheelle. (Tampereen radio korjasi virheen aika pian.)
Esimerkki kuuluu laajempaan yhteyteen, taivutusmuotojen jatkuvaan muutokseen, samankaltaistumiseen. Ovathan nuoret toimittajat kirjoittaneet suuren kivipaasin päällä, ja ehkä tuo taivutus on 50 vuoden päästä normaali.
Vielä kangaksesta: nuoren kaupunkilaisen toimittajan kokemuspiiriin ei ehkä kuulu kangas eikä kannas; molemmat ovat hänelle joitain epämääräisiä maalaisia ja vanhanaikaisia sanoja. Siltä, joka ei koskaan liiku maastossa, puuttuu kosketus näiden sanojen tarkoitteisiin.
Tämä tilanne antaa huonot eväät (evät?) puhujalle harvinaisten sanojen oikeiden taivutusmuotojen hallinnalle. Tunnettuahan on kaikissa kielissä, että harvinaiset ja poikkeavat taivutukset pysyvät hengissä parhaiten silloin, kun sanan frekvenssi eri muodoissaan on korkea.
Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa | Keskustele
Blogia päivitetty 18.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
Paikalliset taivuttavat nimen tyyliin Kanga-sala. Esim Kangasalle, Kangasalta. Vieraamman ihmisen tunnistaa heti, kun tämä alkaa suhmuroimaan tyyliin Kangasalalta.
http://yle.fi/uutiset/oikeus_iharin_kankaan_saa_avata_veneilylle/6072624
sekoillaan vieläpä niin, että sivun URLissa on ”kankaan”, otsikossa ”kannaksen” ja ingressissä ”kangaksen”. Ei tee enää mieli lukea tekstistä, olisiko siellä keksitty käyttää vielä jotain muuta muotoa.
Tv-lupamaksua, sittemmin tv-maksua ja ensi vuodesta alkaen tv-veroa on perusteltu Ylen kulttuuritehtävällä. Aika paksua, jos ei viitsitä edes kunnon suomea kirjoittaa. Kyllähän tällaiset mokat kertovat muustakin kuin yksittäisen toimittajan virheistä: hyvässä organisaatiossa kieltä osaamatonta ei päästetä kirjallisen viestinnän tehtäviin.
Tässä näyttää olevan kyse osittain samasta ilmiöstä kuin Karjalan kohdalla: Karjalan, Karjalassa mutta Karja-lainen eikä Karjala-lainen. Kuka selittää?
Tässä näyttää olevan kyse osittain samasta ilmiöstä kuin Karjalan kohdalla: Karjalan, Karjalassa mutta Karja-lainen eikä Karjala-lainen. Kuka selittää?
Kangasalan taivuttamiseen riittää kyllä alkeistiedot suomalaisesta runoudesta. Kesäpäivä Kangasalla pitäisi olla vähän nuoremmillekin tuttu ihan koulupohjalta.
Paikallisten puhekielessä käyttämistä taivutusmuodoista Töölööstä puhuminen on mielestäni hauska, kun siinä kuuluu nimen alkuperältään ruotsalainen tausta.
Samoin Siuntio on kiva nimi.
Onkohan Ahvenanmaan nimi Åland muuten samaa taustaa kuin Åbo? Niiltä nurkilta kun ei taida Aurajoen lisäksi muita jokia löytyä.
Kangas taipuaa ainakin sanakirjan mukaan "kankaan" riippumattta siitä tarkoitetaanko maastotyyppiä vai vaatetavaraa. Käyttäytyy siis eri tavalla kuin tunnetut murheenkryynit vuori ja viini.
Abit taivuttavat usein kaupunki : kaupunkejen ja isä : isejen.
Että siis vastedes: "Maa kallis isejen."
Pitää muistaa jääkiekon mm-kisoissa...
Paikkakuntia pitäisi taivuttaa paikallisten tyyliin, kunhan sen ensin oppisi. Myös kuntalaisten nimitys pitäisi tehdä paikallisten tyyliin, mutta osa suomalaisista tuntuu olevan toista mieltä ja sanoo sitkeästi oman murteensa mukaan -niemisiä, -jokisia ja -järvisiä, vaikka paikkakuntalaiset sanoisivat -niemeläisiä, -jokelaisia ja -järveläisiä. Pitäisiköhän vastalauseeksi lähteä junalla Vantaaseen? :)
Vantaa-nimistä rautatieasemaa ei ole, joten "Vantaaseen" ei taida päästä. Sen sijaan kyllä Seinäjokeen (millä siihen ojaan - anteeksi seinäjokiset -saa junan mahtumaan) ja Rovaniemeen...