Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen
5.12.2011 10.03
LUUKKU 5: Hyvän uutisen anatomia
Uutuus, uhka ja tutkittuus.
Ilta-Sanomissa oli taas hyvä uutinen. Otsikko todella pysäytti: Uusi supervirus voi tappaa puolet maapallon väestöstä.
Uutinen on hyvä, jos uskotaan, että huonot uutiset ovat hyviä uutisia. Ja miksi emme uskoisi? Niin on, jos siltä näyttää?
Mistä hyvä uutinen syntyy? Monenlaisia rakennusaineita tarvitaan:
1) Tarvitaan jokin uutena esiteltävä asia, esimerkiksi uusi virus. Uuden on kuitenkin syytä kiinnittyä vanhaan, jotta syntyy todentuntuinen jatkumo: mainitaan siis lintuinfluenssavirus ja lisätään uutiseen lähikuva ihmiskasvoista, jotka on peitetty kasvosuojuksella.
2) Tarvitaan tehokasta nimeämistä: mieluummin supervirus kuin pelkkä virus.
3) Tarvitaan kauhistuttavaan tulevaisuuteen katsomista, ikävän mahdollisuuden korostamista:voi tappaa puolet maapallon väestöstä.
4) Tarvitaan tutkimus, johon vedota: Alankomaalainen virologi Ron Fouchier on tutkimusryhmänsä kanssa jalostanut erittäin tarttuvan lintuinfluenssaviruksen.
5) Tarvitaan nimeltä mainittu pelko: Tiedeyhteisö pelkää, että vääriin käsiin ajautuessaan virus on todella pelottava biologinen ase.
Näillä päästään jo pitkälle. Mutta onko hyvän uutisen vika, jos maailma on sairas? Vai onko maailma sairas, jotta siitä saataisiin hyviä uutisia?
Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele
Blogia päivitetty 18.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
Korkeintaan joku voisi tämän uutisen luettuaan sanoa, että on sairasta kehittää supervirus, mutta se ei vielä tee maailmasta sairasta. Ja jos tiedeyhteisö pelkää, että hullun tiedemiehen kehittämä supervirus saattaa joutua vääriin käsiin, sekään ei ole merkki maailman sairaudesta, päinvastoin.
Joten kysymyksiä "onko hyvän uutisen vika, jos maailma on sairas" tai "onko maailma sairas, jotta siitä saataisiin hyviä uutisia" ei tämän perusteella voi oikeastaan edes esittää, eikä niihin voi etenkään vastata! Normaalijärjen perusteella voi tietysti vastata, että ei ole.
Ehkäpä tuon "hyvän uutisen" laatijoillakin oli mielessä mainitsemani elokuva.