Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen
2.12.2011 11.28
LUUKKU 2: Nykysuomen sanakirja
Löytyykö netistä Nykysuomen sanakirjaa?
Minultakin on kysytty, millaisia sanakirjoja internetistä löytyy. Viimeksi kysyttiin, löytyykö verkosta Nykysuomen sanakirja.
Kyllä löytyy. Kyse ei kuitenkaan ole the :) Nykysuomen sanakirjasta, joka ilmestyi vuosina 1951 - 1961 ja joka yhä on monille meistä ah se rakkain sanojen kirja.
Kansanvalistusseuran kustantaman Sivistys-verkkolehden sivuilla on professori Jyri Mannisen kirjoitus Nykysuomen sanakirja. Mannisen sanakirjassa selitään kuusi nykysuomen lauseketta: työurien pidentäminen, rakenteellinen kehittäminen, oppilaitosverkon kehittäminen, hintojen tarkistaminen, laatukäsikirja ja strateginen henkilöstösuunnitelma.
Manninen varoittaa lukijoitaan: paluuta ei ole, tieto lisää tuskaa. Näitä sananselityksiä lukiessa tuleekin mieleen mainio englanninkielinen eufemismisanakirja How Not To Say What You Mean.
Siinäpä kysymys. Miten välttää sen sanomista, mitä tarkoittaa? Tähänköhän Erkki Havansi viittasi neuvoessaan perussuomalaisia poliitikkoja? Hänhän muistutti, että pitää ajatella, mitä viestittää, jotta ei viestitä, mitä ajattelee (ks. aiempaa blogimerkintääni).
***
Muuten olen sitä mieltä, että olisi vallan mahtavaa, jos Nykysuomen sanakirja saataisiin kaikkien netinkäyttäjien ulottuville verkkoon. Eiköhän laadita ainakin adressi aiheesta?
***
Tietoa sanakirjoista Kotuksen sivuilla.
Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele
Blogia päivitetty 18.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
Varsinkin Nykäri on kielemme kuolematon monumentti, vaikka siitä puuttuu valtavasti uutta sanastoa. PS ja KS ovat jotenkin laihempia seuraajia, mutta päivitystahti on nykyään kiitettävän ripeä.
Ylipäänsä kaipaisin suomenkieliseen sanakirjastoon lisää ulottuvuutta: runsaammin käyttöesimerkkejä (kuten Nykärissä), tyyliluonnehdintoja, mainintoja sanan alkuperästä, sanaluokasta ym. näppärää kielellistä tietoutta.
Olisi myös mukavaa, että sanakirjassa kerrottaisiin, milloin kyse on suositussanasta eikä jo vakiintuneesta sanasta. Esimerkkinä tulee mieleen käsittämätön slogaani, kuollut 1980-luvun ehdotus, joka on elänyt sanakirjanlehdillä vielä 2010-luvulle.
En myöskään ymmärrä, miksi sanakirjat pitäisi saada ilmaiseksi. Sanakirjojen tekeminen maksaa, ja ne edellyttävät kosolti työtä. Työ ei ole ilmaista.
Sanakirjojen tekeminen tosiaankin vaatii kovasti työtä ja taitoa. Ehkäpä poliitikkojen pitäisi päättää budjettiriihessä, että merkittävimmät tutkimukseen perustuvat sanatkirjat jaetaan kaikelle kansalle ilmaiseksi. Ettei siis kenenkään tarvitsi kaupustella niitä. Eikä keneenkään tietämättämyyttä voisi perustella sillä, että kun ne sanakirjat ovat niin kalliita... No, tämä nyt on vain minun mielipiteeni.
Ai niin, käsittääkseni myös Nykärin toimitustyöhön on käytetty valtion rahoitusta. "Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomlaisen Kirjallisuuden Seura".
Olisi jo aika koomista laittaa nettiin vuonna 2012 kirja "Nykysuomen sanakirja", joka kuvaa lähinnä 1930-luvun kieltä. Vähintäänkin sitä olisi täydennettävä uudempien sanakirjojen sisällöllä.
Niin, ja miksi niitä uudempia ei ole suoraan laitettu nettiin maksuttomina? Se olisi ollut paljon helpompaa kuin ruveta setvimään vanhan kirjan tekijänoikeuksia ja siirtämään vanhalla kirjapainotekniikalla painettua opusta digitaaliseen muotoon.
Verkosta kyllä löytyy vastauksia oikeakielisyysasioihin, kun osaa niitä etsiä. Mutta tuossa kaipaamassani hyperteksturissa olisi sellainen käyttöliittymä, että tiedot olisivat helposti ja nopeasti saatavissa käyttöön.
Teknisesti tuollainen käyttöliittymä sähköisiin sanakirjoihin olisi taysin mahdollista, mutta tekijänoikeudet ovat esteenä ainakin ilmaistarjonnalle vaikkapa OpenOfficen puolella.
Nykysuomen sanakirjan laittamisessa nettiin ei olisi mielestäni mitään koomista. Kyllä siinä suuri osa nykyäänkin käytössä olevista sanoista selitetään. Lisäksi teoksessa on runsaasti sellaista jo unhoon vaipunutta sanastoa, jota voitaisiin vaikka ottaa uudestaan käyttöön! Teoksella on edelleen monenlaista käyttöä ja arvoa. Puhumattakaan kirjan arvosta suomen kielen voiman ylistyksenä!
Teoksen digitointi olisi varmaan melkoinen urakka. Miten se käytännössä tehtäisiin? Skannaamallako?
Myöhemmät kielitoimiston sanakirjat on tehty jo alun perin sähköiseen muotoon, joten niiden julkaiseminen verkossa olisi huomattavasti helpompaa.